UPM kiistää vastuun järvestä
UPM:n mielestä ei ole selvää, että juuri metsätalous yhtiön rantatilalla olisi heikentänyt Pannujärven tilaa. Järven kunnostaminen ei yhtiön mukaan ole yksittäisen maanomistajan vastuulla.
Sinilevää järvellä on havaittu jo vuonna 1997, huomauttaa metsäpalvelupäällikkö Jari Sulkava. UPM vetoaa siihenkin, että järven pintaa laskettiin 40 senttiä samana vuonna kuin maanmuokkaus tehtiin.
Silmätikuksi joutuneella 3,8 hehtaarin hakkuualalla vesiensuojelusta on Sulkavan mukaan huolehdittu suositusten mukaan, rannan suojakaista on jopa kaikkia suosituksia leveämpi.
Kaupunki hyväksyi yhtiön rakentamat kosteikon, laskeutusaltaan, kaivukatkot ja pintavalutuskentän maastokäynnillä.
Kun kaupunki kehotti UPM:ää lisätoimiin hallintopakkomenettelyllä uhaten, yhtiö valitti kaupungin päätöksestä hallinto-oikeuteen.
UPM toteaa valituksessaan, ettei kaupungilla ole lakiin perustuvaa oikeutta rajoittaa määräyksillään metsätalouden harjoittamista.
”Meiltä vaaditaan yhä uusia toimenpiteitä. Mitä sitten seuraa, jos nekään eivät auta?” Sulkava kysyy.
UPM:n hankkiman asiantuntijalausunnon mukaan kaupungin vaatima ojansuiden tukkiminen ei parantaisi järven tilaa.
Sulkavan mukaan on iso riski, että enempi kaivaminen alueella lisäisi kuormitusta.
Yhtiö ei myöskään hyväksy kaupungin tulkintaa, jonka mukaan navero-ojille olisi tarvittu vesilain mukainen lupa.
”Naveromätästys on normaali metsätalouden toimenpide. Alueella ei ole tehty kunnostusojitusta, vaan vanhat ojat ovat ummessa.”
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
