Laajenevat sähköverkot nielevät metsämaata pilkkahintaan
IKAALINEN (MT)
Sähköverkkojen laajeneminen rokottaa metsänomistajia epäoikeudenmukaisesti, todettiin Länsi-Suomen metsänomistajaliiton syyskokouksessa maanantaina.
Kantaverkkoyhtiö suunnittelee 300 kilometrin mittaista linjaa Olkiluodon uuden reaktorin sähkön siirtämiseksi. Linja on 50 metriä leveä, joten sen alle jäisi satoja hehtaaria metsämaata.
”Nykyinen lunastuslaki ei ole tätä päivää korvausten osalta. Sähkönsiirto on monopolibisnestä, joka voisi maksaa metsänomistajalle käyvän korvauksen, jos lunastuslaki olisi parempi”, sanoi liiton puheenjohtaja Timo Junnila alkupuheessaan.
Sähkölinjoja teettää myös tuulivoimarakentaminen, huomautti Altti Vanhatalo Merikarvialta.
”Lunastuskorvaus on 360 euroa hehtaarilta. Olen sitä mieltä, että nolla perään.”
Uusista linjoista kärsivät metsänomistajat pitävät vääryytenä, että tuulivoimaloista ja niiden lähialueista maksetaan vuotuista vuokraa, mutta sähkön siirrosta ei, vaikka siirto on yhtä lailla tuottoisaa toimintaa.
”Käyvän arvon määrittäminen ei ole helppo asia”, väisteli kokouksessa vieraillut maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen.
Hänen mukaansa lunastussääntöjen päivittämiseksi tehdään ministeriössä kovasti työtä.
Ministeri kertasi puheessaan metsää koskevan lainsäädännön muutoksia.
Kiireellisin on laki Metsähallituksesta, sillä liikelaitoksia koskeva laki on kumoutunut, joten metsähallitus leijuu laittomassa tilassa.
Metsäenergian tuet uusiksi laittavan petu-lakia Koskinen toivoo vuodeksi 2014. Sen sisältö ja mielekkyys riippuvat EU-komission vaatimuksista.
”Komission mukaan tuen pitää olla mahdollisimman lähellä laitosta, joka puun polttaa. Voi olla, että siitä ei tulekaan sellaista instrumenttia, jolla puu saadaan liikkeelle.”
Metsänhoitoyhdistyslaki tulisi viimeisenä, astuen voimaan kenties vuoden 2014 lopulla.
Puheensa lopuksi ministeri nosti esiin huolensa metsien suojeluvaatimusten lisääntymisestä.
”Olen huolissani. Yleinen keskustelu metsäasioista tuntuu olevan, että koko ajan tulee erilaisia lisävaatimuksia.”
Esimerkiksi WWF on vaatinut 150 000 hehtaaria valtion maata suojeluun. Jo hallitusohjelmaan kirjattu 20 000 hehtaaria kuulostaa Koskisen mielestä kovalta, koska valtio velkaantuu nopeasti. Metsätulot olisivat tarpeen.
”Onko joku muu maa maailmassa joka on samaan aikaan niin riippuvainen metsätaloudesta, ja samalla yli 10 prosenttia on suojeltu? Mikä on se referenssi, johon meitä verrataan? Mitä vielä pitäisi tehdä?” ministeri ihmetteli.
”Kun tämän ja tuon saa, niin kolme viidestä puuttuu”, hän ivasi suojelijoiden vaatimuksia.
Koskiselta kysyttiin metsätilallisten verokohtelusta sukupolvenvaihdoksissa. Tällä hetkellä maanviljelijät ja maaseutuyrittäjät nauttivat verohuojennusta, tavalliset metsänomistajat eivät.
”Kuinka paljon pitää olla metsää, että se on yrittämistä? Voiko joku väittää, että 30 hehtaaria on aitoa yrittämistä metsäalalla? Mielestäni ei”, kuului ministerin vastaus.
Liiton hallitukseen valittiin ensi vuodeksi Jari Löfroosin tilalle Esa Similä Laihialta. Irene Hiedanpään tilalle valittiin Ilkka Markkula.
Hallitus kasvoi hieman, sillä tänä vuonna Keski-Pohjanmaalle laajentunut liitto sai alueelta uuden hallitusjäsenen Markku Pajalan.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
