Metsänomistajat kaipaavat selkeyttä metsitystuen hakemiseen: ”Liian raskas ja pitkäkestoinen prosessi”
Metsitystukea hakeneet maanomistajat olisivat toivoneet lisätietoa muun muassa aiemman maankäytön vaikutuksista tukeen sekä metsitettyjen kohteiden jälkitarkastuksista ja -hoidosta.
Metsityskyselyyn vastanneiden mielestä maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltojen tukikelvottomuudesta olisi pitänyt tiedottaa paremmin. Esimerkiksi luontaisesti metsittyneeseen turvetuotantoalueen reunaan ei voi saada metsitystukea. Kuva: Johannes TervoVain 30 prosenttia metsänomistajista kokee saaneensa riittävästi tietoa metsitystuesta, selviää Metsitystaito-hankkeessa tehdystä kyselystä.
Kysely lähetettiin sadalle metsitystukihakemuksesta päätöksen saaneelle maanomistajalle, ja siihen vastasi 30 henkilöä.
Maanomistajat kertoivat saaneensa tietonsa joutoalueiden metsityksestä ja siihen saatavasta tuesta pääosin tiedotusvälineistä ja metsäkeskuksen verkkosivuilta.
Kyselyyn vastanneiden mukaan tietoa löytyi parhaiten metsitysketjujen valinnasta ja heikoiten ympäristö- ja maisema-asioiden huomioimisesta. Myös metsityskohteiden lähtötietojen selvittämistä pidettiin haasteellisena. Niiden selvittämistä piti helppona vain 41 prosenttia vastanneista.
Lähes puolet vastanneista kaipasi lisätietoa aiemman maankäytön vaikutuksista tukeen sekä pintakasvillisuuden torjuntatarpeesta, lannoitustarpeesta sekä metsitettyjen kohteiden jälkitarkastuksista ja -hoidosta.
Myös metsityksen kustannuksista ja kannattavuudesta, maanmuokkausvaihtoehdoista sekä metsityksen vaihtoehdoista olisi toivottu tarkempaa tietoa.
Tukihakemusten käsittely oli monen kyselyyn vastanneen maanomistajan mielestä etenkin alkuvaiheessa liian hidasta.
”Liian raskas ja pitkäkestoinen prosessi. Tuen hakeminen täytyy saada yksinkertaisemmaksi ja nopeammaksi”, kiteytti yksi kyselyyn vastanneista maanomistajista.
Metsäkeskuksen mukaan alkuvaiheen ruuhkat on nyt saatu purettua ja maanomistajat saavat päätöksiä taas nopeasti.
Puolet maanomistajista koki metsitystuen hakuohjeet selkeinä ja sähköisen tukijärjestelmän käytön helppona. Parannettavaa oli sen sijaan tukikelpoisten kohteiden määrittämisessä. Vain joka kolmas koki kriteerit selkeiksi.
Esimerkiksi luontaisesti metsittyneeseen turvetuotantoalueen reunaan ei voi saada metsitystukea.
”Ylivoimaisesti suurin ongelma on hyväksyttävissä olevien sarkojen leveys ja olemassa olevan puuston määritelmä”, arvioi eräs kyselyyn vastanneista.
Vastaajien mielestä maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltojen tukikelvottomuudesta olisi pitänyt tiedottaa paremmin.
Ohjeistukseen olisi toivottu mainintaa siitä, että peltolohkon maataloustukihakemukset voi tarkistaa peltolohkorekisteristä. Epäselväksi oli jäänyt, että pelkkä maataloustukihakemus estää metsitystuen saannin.
Selkeyttä kaivattiin myös siihen, miten maanomistaja voi selvittää metsitysalueeseen liittyviä kaavamerkintöjä sekä maisema- ja ympäristörajoituksia. Esimerkiksi lannoitustarve esti tuensaannin joillakin pohjavesialueiden kivennäismailla.
Joutoalueiden metsitystä on tuettu vuoden 2021 alusta. Laki metsityksen määräaikaisesta tukemisesta on voimassa vuoden 2023 loppuun.
Metsitystaito-hankkeen tavoitteena on auttaa metsänomistajia ja toimijoita tunnistamaan joutoalueiden metsitykseen soveltuvat kohteet ja metsittämään ne onnistuneesti.
Näin onnistut metsityksessä
Tutustu rahoitusohjeisiin huolellisesti.
Määritä kohteen maaperä, ravinnetalous ja kuivatustilanne tarvittaessa ammattilaisen avustuksella.
Valitse kohteeseen sopiva puulaji ja metsitysketju. Tee toimenpiteet eli maanmuokkaus ja kuivatus, istutus tai kylvö, pintakasvillisuuden torjunta sekä tarvittava lannoitus valitun ketjun mukaisesti.
Huolehdi kohteen jälkihoidosta, johon kuuluvat muun muassa heinäntorjunta, mahdollinen täydennysistutus ja varhaisperkaus.
Metsityskohteen hoito- ja kunnossapitovelvoite kestää 10 vuotta.
Lähde: Metsäkeskus
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
