Kaikkien suurpetojen kannanhoidollista metsästystä ehdotetaan toteutettavan kiintiömetsästyksenä

Vastaavanlainen käytäntö on käytössä sekä Ruotsissa että Baltian maissa. Kuva: Markku Vuorikari

Karhun metsästys poronhoitoalueella on ollut vakiintunut toimintatapa. Järjestöt esittävät, että kannanhoidollinen metsästys toteutetaan jatkossa myös muilla suurpedoilla samalla tavalla koko maassa.

”Kiitän ministeri Sari Essayahia (kd.) ilmoituksesta esittää suden metsästyksen käynnistämistä juuri kiintiömetsästyksenä tammikuun alusta alkaen. Esitämme, että suden lisäksi myös kaikkien muiden suurpetojen metsästys toteutettaisiin kiintiömetsästyksenä koko Suomessa”, sanoo Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen.

Karhua on metsästetty poronhoitoalueella niin, että kiintiö on myönnetty erikseen sekä itäiselle että läntiselle poronhoitoalueelle. Metsästyksestä säädetään vuosittain annettavalla asetuksella.

Metsästys on voitu toteuttaa vaikka karhu on poronhoitoalueella luontodirektiivissä tiukasti suojeltu laji. Vastaavanlainen käytäntö on käytössä sekä Ruotsissa että Baltian maissa. Myös harmaahylkeen ja itämerennorpan pyynti tapahtuu nykyisin kiintiömetsästyksenä.

Järjestöjen yhteistiedotteen mukaan kiintiömetsästykseen on olemassa toimiva hallintomalli, joka on sovellettavissa ja otettavissa käyttöön myös suurpedoille. Karhulle on jo määritelty Suomeen poronhoitoalueen ulkopuolelle neljä karhukannan hoitoaluetta. Se on järjestöjen mukaan riittävä tarkkuustaso kannanhoidollisen metsästyksen kiintiöitä varten.

Esityksen mukaan karhun metsästysaika olisi myös kiintiömetsästysmallissa nykyisen mukainen. Metsästys alkaisi 20. elokuuta ja jatkuisi 31.10. asti, mutta kuitenkin enintään niin kauan kuin kiintiötä on jäljellä.

Suden, ilveksen ja ahman kiintiömetsästys voisi perustua samanlaiseen malliin kuin karhun. Luonnonvarakeskuksen tulisi kuitenkin ensin muodostaa kullekin kiintiöalueelle kutakin suurpetoa koskeva kanta-arvio. Näin voidaan arvioida kannanhoidollinen metsästystarve ja mahdollisuudet.

”Ministeriön asettaessa asetuksella tietylle suurpetolajille kannanhoidollisen metsästyksen kiintiön, oletuksena tällöin toki on, että kyseinen laji kestää vaarantumatta kiintiön mukaisen metsästyksen”, Lampinen perustelee.

Suden metsästys olisi perusteltua aloittaa elokuun 1. päivänä ja jatkua helmikuun loppuun asti. Näin metsästys voitaisiin kohdistaa laumojen nuoriin, samana vuonna syntyneisiin yksilöihin. Toisaalta lumiolosuhteista olisi hyötyä, jos joudutaan poistamaan kokonaisia laumoja.

Jos varsinainen metsästysaika ei voi alkaa 1.8., tulee suden metsästys sallia kotieläinten, niiden laidunten ja karjasuojien läheisyydessä vahinkojen estämiseksi, järjestöt esittävät.

Ilveksen metsästysaika säilytettäisiin ennallaan ja ahman metsästysaika olisi sama kuin ilveksellä.

Kannanhoidollisen metsästyksen rinnalla tulee säilyttää vahinko- ja turvallisuusperusteinen poikkeuslupamenettely. Siinä vahinkoja ja vaaraa aiheuttavat pedot voidaan poistaa joko riistakeskuksen tai poliisin luvalla koko maassa. Käyttämätön kannanhoidollinen lupa ei saa estää todellisia vahinkoja aiheuttavien eläinten poikkeuslupapyyntiä samalla alueella.