Kaksoispolarisaatiotutka näyttää mitä ilmassa liikkuu
KERAVA (MT)
Keravan uuden vesitornin huippu on valjastettu säätieteen tutkimustyöhön. Maailman johtavan säätieteellisiin havaintoinstrumentteihin keskittyvän Vaisala Oy:n tutkimustutka köllöttää vesitornin katolla, valkoisen kuvun suojissa.
Vaisalan tutkimussäätutka on kaksoispolarisaatiotutka, joka lähettää ja vastaanottaa sekä vaaka- että pystysuuntaista mikroaaltosignaalia. Kahteen eri suuntaan lähtevät aallot ovat tarkentaneet säätutkimusta merkittävästi, sillä aiemmat tutkat lähettivät vain yhdensuuntaisia aaltoja.
”Vastaaanotettujen signaalien avulla päätellään, minkä muotoisia mitattavat kohteet ovat”, kertoo meteorologi Heikki Pohjola Vaisalalta.
Kaksoispolarisaatiolla tutkahavainnoista saadaan selville myös lintu- ja hyönteisparvet. Kevään aikana tutka on esimerkiksi näyttänyt suuren kaalikoiparven saapumisen.
”Hyönteiset ja linnut näkyvät tutkakuvassa vain ympyränä tutkan lähialueella. Tämä johtuu maan kaareutumisesta. Matalassa kerroksessa olevat hyönteiset jäävät tutkahorisontin alapuolelle”, mainitsee Pohjola.
Pääasiassa tutkalla kuitenkin mitataan sadealueiden liikkeitä, joita yhdellä tutkalla pystytään seuraamaan jopa satojen kilometrien päähän. Kirkas ilma ja kauniin ilman pilvet eivät näy tutkakuvassa.
Ilmatieteen laitoksen säätutkaverkostoon Keravan tutka ei kuulu, mutta sen havaintoja voi seurata nettisivulta www.vaisala.com/keravaradar. Havaintokuvat kertovat sekä sateen voimakkuudesta että sateen tyypistä.
Käytännössä Keravan tutka seuraa ympyrää, jonka säde on noin 250 kilometriä. Tutkapulssi etenee käytännössä ”millisekunnissa Tampereelle ja takaisin”.
”Peräkkäisistä havaintokuvista lasketaan, missä sade on puolen tunnin tai tunnin päästä. Tutka erottaa veden, lumen, rännän ja rakeet, kaiken tihkupisaroita isommat”, Pohjola sanoo.
Esimerkiksi rakeita muodostava säätyyppi pystytään mallintamaan säämalleilla ja antamaan siitä ennakkovaroitus. Sen sijaan säätutkaan perustuvaa täsmävaroitusta, minne rakeet iskevät, ei Pohjolan mukaan pystytä antamaan, koska ilmiöiden elinikä on niin lyhyt.
Keravalla toimivaa säätutkaa käytetään Vaisalan tuotekehityksessä testaukseen ja jatkokehittelyyn.
Tutkimustutka on alunperinkin suunniteltu kaksoispolarisaatiotutkaksi, joka on uusin säätutkien tyyppi. Tämä säätutkatyyppi on viime aikoina tehnyt läpimurron myös tropiikissa, koska se soveltuu erityisen hyvin myös rankkasateiden havainnointiin ja on helppo huoltaa.
”Tällä hetkellä säätutkien tärkein kehitystyö tehdään ohjelmistopuolella. Esimerkiksi kun kaksoispolarisaatio otettiin käyttöön, se merkitsi, että tutkan herkkyys hieman aleni, koska signaali jaetaan vaaka- ja pystysuuntaiseen kanavaan. Tehoa on ohjelmistotyöllä pystytty jälleen parantamaan”, Pohjola mainitsee.
”Kehitystyössä panostetaan datan virtualisointiin, ohjelmistokehitykseen ja eri datojen yhdistämiseen yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa”, kertoo tuotepäällikkö Timo Lyly Vaisalalta.
Säätutkissa niin sanottu ”rautapuoli” on Lylyn mukaan jo vahvaa, mutta ohjelmistopuolen kehittämisellä dataa pystytään saamaan tarkemmaksi ja ennustavammaksi.
”Mikä pystytään tekemään ohjelmistopuolella on aina helpompaa kuin rautapuolella”, Lyly vertaa.
Maailman säätutkaverkostossa on nykyisin noin tuhat säätutkaa. Vaisala on näistä toimittanut noin 130.
Suomessa ennustekäytössä on nyt kahdeksan säätutkaa ja kesällä otetaan käyttöön yhdeksäs.
MAIKKI KULMALA
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
