Suomalaistutkimus: ihmisten hyvinvointi lisää metsien biomassaa

1990-luvulta eteenpäin rikkaissa maissa puuston määrä on kasvanut vuosittain 1,31 % ja keskituloisissa maissa 0,5 %. 

Maailman metsien puuston biomassa on kasvanut ihmisten hyvinvoinnin lisääntymisen seurauksena, selviää tuoreesta suomalaistutkimuksesta.

Tähän johtopäätökseen päätyivät Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppi, tohtorikoulutettava Vilma Sandström sekä Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Antti Lipponen.

Tutkijoiden mukaan metsäbiomassan havaittu kasvu ei ole yhteydessä ilmakehässä lisääntyneeseen hiilidioksidin määrään, vaikka hiilidioksidin on todettu kiihdyttävän puiden kasvua. Euroopassa metsävarat alkoivat kasvaa jo 1800-luvulla, mikä ei voinut vielä olla ilmastonmuutoksen seurausta.

Sen sijaan tutkivat löysivät yhteyden metsien biomassan lisääntymisen ja YK:n inhimillisen kehityksen indeksin välillä: kehittyneissä maissa biomassa lisääntyy ja köyhissä hupenee. Inhimillisen kehityksen indeksi mittaa ihmisten odotettavissa olevaa elinaikaa, elintasoa ja koulutusta.

Tutkijoiden mukaan biomassan lisääntyminen ei tarkoita varsinaista metsäpinta-alan kasvua vaan enemmänkin puuston tihentymistä.

1990-luvulta eteenpäin rikkaissa maissa puuston määrä on kasvanut vuosittain 1,31 % ja keskituloisissa maissa 0,5 %.

Vastakohtana köyhemmissä maissa puustobiomassa on vähentynyt vuosittain 0,29–0,72 %.

Tutkimuksessa mukana olleiden 103 maan metsät peittävät yhteensä 75 % maapallon metsäpinta-alasta.

Köyhissä maissa metsien kartoitusmenetelmät ovat alkeellisia, minkä vuoksi kyseisten maiden tiedon oikeellisuus voi olla epävarmaa.

Tutkimuksessa nostetaan esiin useita eri tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet puuston biomassan lisääntymiseen.

Yksi tärkeimmistä tekijöistä on maankäytön tehostuminen. Kotitarveviljelystä on siirrytty markkinatalouteen, jolloin kehittyneiden maiden maataloustuotannossa keskitytään vain tuottavaan viljelysmaahan.

Samalla reuna-alueiden pellot jätetään viljelemättä, jolloin ne mahdollistavat metsien levittäytymisen.

Lisäksi maatalouden teknologia on kehittynyt ja sadot kasvaneet, mikä vähentää tarvetta uuden maatalousmaan raivaamiselle.

Tutkimuksen yllättävin löydös on Intian metsien kehitys. Maan väkiluku on kaksinkertaistunut kolmen viime vuosikymmenen aikana 555 miljoonasta 1,2 miljardiin. Väestönkasvusta huolimatta samaan aikaan metsien biomassan hupeneminen on loppunut.

Maatasolla puusto on vähentynyt eniten Nigeriassa, Brasiliassa ja Indonesiassa sademetsien hakkuiden seurauksena.

Tutkimuksen perusteella metsäkato jatkuu edelleen biodiversiteetiltään arvokkaimmissa metsissä.

Vaikka puuston biomassan lisääntyminen on positiivinen kehityssuunta, eivät uudet puustoalueet ole biologisesti monimuotoisia etenkään istutetuissa yhden puulajin monokulttuurimetsissä.

Tutkimus julkaistiin yhdysvaltalaisessa Plos One -tiedelehdessä.

Forest resources of nations in relation to human well-being