Lähestyvä ravustuskausi voi uhata erittäin uhanalaista jokirapua – oikein ravustamalla ehkäiset rapuruton leviämisen

Jokirapu luokiteltiin maaliskuussa erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Ravustuskaudella rapuruton leviäminen on lajille uhka. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kalatalouden keskusliitto muistuttaa ravustajia huomioimaan hygienian ravustuksessa, jotta jokirapua uhkaava rapurutto ei pääse leviämään esimerkiksi mertojen ja syöttien kautta. Jokirapu luokiteltiin maaliskuussa erittäin uhanalaiseksi.

Rapuruton leviämisen ehkäisemiseksi ravustajan tulee desinfioida, kuivata tai pakastaa kaikki rapujen pyynnissä käytettävät välineet ennen niiden siirtämistä vesistön eri osien välillä tai toiseen vesistöön. Rapuja saa sumputtaa vain siinä vesistön osassa, josta ne on pyydetty. Syötit tulisi pyytää samasta vesistöstä, jossa aiotaan ravustaa. Mikäli syötit ovat muualta, tulee ne pakastaa ennen käyttöä.

Ravustuskausi käynnistyy sunnuntaina 21. heinäkuuta puoliltapäivin ja jatkuu lokakuun loppuun saakka. Suomen vesistöissä saaliiksi voi saada niin kotimaista jokirapua kuin pohjoisamerikkalaista alkuperää olevaa täplärapuakin.

Kalastusta ja ravustusta valvotaan tehostetusti tänä vuonna osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa ja Kalatalouden Keskusliiton ja sen jäsenjärjestöjen toteuttamaa kalastuksenvalvontakampanjaa.

Erittäin uhanalaiselle jokiravulle on määritelty suojeluarvo 50 euroa ravulta, mikä tarkoittaa, että jos jokirapua pyytää laittomasti ravustuskauden ulkopuolella, suojeluarvo voi rapsahtaa ravustajan maksettavaksi. Jos saat jokiravun saaliiksi rauhoitusaikana, vapauta se välittömästi pyyntiveteen.

Jotta merrat voi viedä vesille, 18–64-vuotiaat tarvitsevat ravustukseen vesialueen omistajan luvan, ja myös kalanhoitomaksun tulee olla maksettu.

Merrat tulee merkitä kohoilla, jotka yltävät vähintään viisi senttimetriä veden pinnasta. Lisäksi merroissa tulee olla ravustajan nimi, yhteystiedot ja pyydysmerkki, jos vesialueen omistaja niin edellyttää.