Puukaupan palveluitatarjottu alle kolmannekselle
Metsänomistaja joutuu yleensä tekemään ensimmäisen yhteydenoton puukauppa-asioissa, Viljo Bragge (oik.) tietää. Bragge ja alueneuvoja Kari Seppälä rajasivat hakkuualuetta Braggen maatalousyhtymän metsässä perjantaina Mäntsälässä. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoYli kaksi kolmannesta metsänomistajista ilmoittaa, ettei yhteydenottoja puukaupan palveluista ole kuulunut sen paremmin puunostajilta kuin metsänhoitoyhdistyksiltä.
Tuoreen kyselyn tulokset eivät poikkea viime vuonna tehdystä. Vuosista 2006–2009 yhteydenotot näyttävät vähentyneen niin, että unohdettujen metsänomistajien osuus on kasvanut kymmenkunta prosenttiyksikköä.
MTK:n tutkimuspäällikön Erno Järvisen mukaan yksittäistä selitystä unohdettujen metsänomistajien osuuden kasvuun on vaikea nähdä.
”Suunta kuitenkin kertoo, että tilaa puukaupallisten palveluiden tehostamiseen on kaikille tahosta riippumatta”, Järvinen sanoo.
Metsäalalla on Järvisen mielestä vielä opittavaa perinteisessä markkinointityössä, vaikka viime vuosina sekä metsäfirmoissa että metsänhoitoyhdistyksissä on paljon panostettu asiaan.
Stora Enso Metsän ostojohtajalle Esa Ojalalle ei kyselyn tulos tullut suurena yllätyksenä.
”Jo useana vuonna olemme ihmetelleet Metsätutkan tulosta, joka kertoo yhteydenottoa paitsi jääneiden suuresta osuudesta. Tutkimusta ei varmaan voi kyseenalaistaa, eikä sitä vastaan voi väittää.”
Stora Ensossa on Ojalan mukaan tehty paljon työtä metsänomistajien tavoittamiseksi. Omaa väkeä on koulutettu ja apuna käytetty puhelinmyyntiin erikoistunutta yhtiötä.
”Varmaan on niin, että meidän yhteydenottomme suuntautuvat tuttuihin vakiokumppaneihin. Mahdollisiin uusiin asiakkaisiin tarvitaan lisää panostusta”, Ojala pohtii.
Metsänhoitoyhdistysten jäsenyys on muuttumassa vapaaehtoiseksi näillä näkymin vuonna 2015.
Ojala uskoo, että uusi tilanne synnyttää toimeliaisuutta metsänomistajien neuvontaan ja sitä kautta yhteydenotot laajenevat.
”Muutos on varmasti myönteinen, kun aktiviteetti metsänomistajakentässä lisääntyy. Se näkyy toivottavasti myös puuntarjonnassa”, Ojala sanoo.
Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen arvelee, että kyselyn tulos olisi näyttänyt paremmalta, jos metsänomistajilta olisi kysytty puukauppapalvelun sijasta ylipäätään yhteydenotosta metsään liittyen.
”Me tarjoamme tilakäyntiä, jossa selvitetään tilan hoito- ja hakkuumahdollisuuksia. Suoraan puukauppaahan emme yhteydenotossa tarjoa”, Yli-Talonen perustelee.
Yli-Talosen mukaan yhdistyksen jäsenistä 40 prosenttia käyttää maksullisia palveluja.
Kaikkien metsänhoitoyhdistysten jäsenten tavoittamiseksi on menossa kahden vuoden kampanja.
”Tämän ja ensi vuoden aikana käymme läpi kaikki jäsenet joko henkilökohtaisella tapaamisella tai puhelinsoitolla.”
Jos valtakunnallinen kampanja onnistuu, niin Yli-Talonen uskoo metsänomistajien vastausten muuttuvan myös Metsätutka-kyselyssä.
Yli-Talosen mukaan jo tähänkin mennessä on tavoitteena ollut se, että kolmen vuoden välein ollaan yhteydessä jokaiseen jäseneen.
Metsänomistajien tarve yhteydenottoihin vaihtelee.
”Jos metsää on 4–10 hehtaaria, niin keskimäärin tarve on kymmenen vuoden välein. 200 hehtaarin metsässä tarve on kerran vuodessa”, Yli-Talonen sanoo.
JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
