Teollisuus kiitti energianeuvostoa: "Päätös antaa mahdollisuuden laajaan raaka-ainepohjaan biopolttoaineille"
Jäsenmaiden päätös lisää biopolttoaineille kysyntää niin kotimaassa kuin EU:ssakin, puuta jalostavat teollisuusyritykset uskovat.
EU:n energianeuvoston päätös antaisi mahdollisuuden laajaan raaka-ainepohjaan biopolttoaineille. Kuva: Jaana KankaanpääKehittyneitä biopolttoaineita valmistavat yritykset Neste, St1 ja UPM pitävät EU:n energianeuvoston päätöstä nostaa liikenteen kehittyneiden biopolttoaineiden sekoitevelvoitetta kolmeen prosenttiin vuoteen 2030 mennessä hyvänä.
Se tukee yritysten mukaan Suomen kansallisia tavoitteita ja lisää biopolttoaineiden kysyntää EU:ssa. Suomen tavoite on nostaa liikenteen biopolttoaineiden osuus 30 prosenttiin vuonna 2030.
"Positiivista on, että neuvosto tiedostaa päästövähennykset liikenteelle, jossa kehittyneillä polttoaineilla on oma roolinsa", UPM:n Biorefining-liiketoiminnan yhdyskuntasuhdejohtaja Marko Janhunen kommentoi.
Neuvostossa kehittyneiden biopolttoaineiden tavoite alkaa vasta vuodesta 2025.
"Me kannatamme sitä, että tavoite on määritelty jo kauden alusta lähtien", Janhunen sanoo.
Suomelle uusiutuvan energian direktiivi (red II) on tärkeä, koska taakanjakosektorilla 39 prosentin päästövähennyksestä liikenteellä on suuri osa.
"Direktiivi on menossa hyvään suuntaan", Nesteen yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Ilkka Räsänen arvioi.
St1 Nordicin yhteiskuntasuhdejohtaja Mika Ahon mukaan energianeuvoston päätös on vahva pohja, kun direktiivi etenee ratkaiseviin neuvotteluihin komission ja parlamentin kanssa.
"Olisi tärkeää, että tämä pysyisi ja olisi sitova. Näin päästäisiin tilanteeseen, että erilaisia biojalostamoinvestointeja voitaisiin viedä eteenpäin."
Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta rajoittaisi lokakuisella päätöksellään joidenkin puupohjaisten materiaalien hyväksymistä uusiutuviksi liikenteen biopolttoaineiksi.
Valiokunnan toiveena on ollut muodostaa jätehierarkiaan perustuva käsittelytapa, jossa materiaalit, joilla on korkeamman asteen käyttöä, eivät päätyisi liikenteen tankkeihin.
Neuvostossa kuitenkin pysyttiin nykyisissä raaka-ainelistoissa, jotka eivät haittaa puuta jalostavaa teollisuutta.
"Meille Nesteenä on tärkeää, että energianeuvoston päätös antaa mahdollisuuden laajaan raaka-ainepohjaan biopolttoaineille", Räsänen sanoo.
Laaja raaka-ainepohja on Räsäsen mukaan edellytys sille, että Suomessa pystytään täyttämään hallituksen asettama 30 prosentin bio-osuuden sekoitevelvoite liikenteen polttoaineissa vuoteen 2030 mennessä.
UPM valmistaa biopolttoaineita sellun tuotannon yhteydestä syntyvästä mäntyöljystä. Sen säilyminen hyväksyttyjen uusiutuvien raaka-aineiden listalla on ollut vaakalaudalla Euroopan parlamentissa.
Janhunen kertoo seuraavansa parlamentin keskustelua rauhallisena.
"Mikään ei ole vielä lopullista. Mielenkiintoinen vuosi on tulossa", hän viittaa tuleviin parlamentin äänestyksiin tammikuussa.
Uusiutuvan energian tavoite kuuluu puhtaan energian pakettiin, jolla EU pyrkii vähentämään päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 ja toteuttamaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet.
Jäsenmaiden tavoite on tuottaa 27 prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta uusiutuvilla vuoteen 2030 mennessä EU:ssa. Euroopan parlamentin teollisuusvaliokunta haluaisi nostaa uusiutuvan energian tavoitteen 35 prosenttiin.
Lue myös:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
