Maltillistaminen on nyt muotisana metsäkeskustelussa
Hakkuiden maltillistamista koskevassa keskustelussa olisi tärkeää muistaa myös metsäsektorin merkitys työllistäjänä ja yhtenä talouden kulmakivenä, muistuttaa Karoliina Niemi.
Esitetyt hakkuurajoitukset tarkoittaisivat tuntuvaa vähennystä nykyisestä – monikäyttömetsissä, joita hoidetaan ja käytetään sovittaen yhteen yhteiskunnan eri tavoitteita, kirjoittaja toteaa. Kuva: Risto Jussila, Sanne Katainen; Johannes Wiehn21.1.202608:00
Vuoden 2026 alussa metsäkeskustelussa ovat tutut aiheet, kuten ilmasto- ja luontotavoitteet sekä kansallinen ennallistamissuunnitelma. Taustalla liekehtii jo vaikuttaminen vuoden 2027 eduskuntavaaleihin. Esiin nousevat metsien käytön rajoittaminen ja lisäsuojelu yhteensovittamisen sijaan. Samalla metsien ja metsäsektorin merkitys työllistäjänä ja yhtenä talouden kulmakivenä uhkaa jäädä varjoon.
Metsäbiotalouden tiedepaneeli julkaisi ennen joulua arvion siitä, miten neljän metsäluontotyypin eli boreaalisten luonnonmetsien, puustoisten soiden, lehtojen ja harjumetsien ennallistaminen vaikuttaisi hakkuisiin. Riippuen pinta-alatavoitteista vuotuiset hakkuut voisivat laskea nykyisestä jopa yli 10 miljoonaa kuutiometriä vuoteen 2050 mennessä.
Luonto- ja ilmastopaneelit puolestaan julkaisivat omat arvionsa Suomen mahdollisuudesta saavuttaa ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet. Paneelit korostivat aiempaa ”maltillisempaa” hakkuurajoitetta tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuotuiseksi hakkuumääräksi ilmoitettiin 61–64 miljoonaa kuutiometriä. Maltillistamiseksi tuota ei voine sanoa, sillä vuotuinen lasku nykyiseen olisi 12–16 prosenttia.
Useissa tapauksissa valtion metsien lisäsuojelu nähdään oivana keinona maltillistaa. Viime elokuussa M. Ollikainen, J. Honkatukia ja T. Pukkala julkaisivat arvion Suomen tieksi kohti hiilineutraaliutta. Raportissa valtion metsien hakkuita ehdotettiin laskettavaksi maltillisesti kaksi miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Se tarkoittaisi lähes kolmanneksen vähennystä nykyisestä – monikäyttömetsissä, joita hoidetaan ja käytetään sovittaen yhteen yhteiskunnan eri tavoitteita.
Lisätoimia valtion metsissä tarkastelee myös Sitran tilaama uunituore raportti, joka käsittelee ratkaisuja metsien kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi. On tärkeää, että valtion monikäyttömetsät toimivat esimerkkinä eri tavoitteiden yhteensovittamisessa. Raportin pohdinta valtion metsien roolista osana metsäarvoketjua, työllistäjänä ja aluetalouden turvana jää kuitenkin kovin vajavaiseksi.
Valtion metsät sijaitsevat pääosin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Pohjoisessa valtion puuhuollon osuus teollisesta puunkäytöstä on 30–40 prosenttia. Samalla Metsähallitus tarjoaa työtä laajalle yrittäjäjoukolle metsänhoidossa, korjuussa ja kuljetuksissa tienrakennusta ja -parannusta unohtamatta. Koko Suomessa valtion monikäyttömetsien luomien työpaikkojen määrä metsäsektorilla on noin 3 600, ja kerrannaisvaikutuksineen määrä nousee 6 900:aan. Vaikutus metsäsektorin liikevaihtoon on 3,7 miljardia euroa vuodessa.
Metsäbiotalouden tiedepaneeli arvioi, että pelkästään ennallistamisen vaikutukset koko metsäsektorin vuotuiseen arvonlisäykseen olisivat pahimmillaan reilusti yli miljardi euroa vuodessa. Nämä ovat isoja lukuja Suomen kokoiselle maalle. Siksi keskustelu maltillistamisesta kaipaa metsien ja metsäsektorin talous- ja työllisyysvaikutusten nostamista esiin sekä yhteensovittavien ratkaisujen hakemista.
Kolumnin kirjoittaja on Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
