Isomäki: Suomi jälleen Amazonian puolustustaistelun keskiöön
Nyt tarvittaisiin paljon uusia, Amazonian ulkopuolella sijaitsevia työpaikkoja sekä metsää, Aarteen kolumnisti Risto Isomäki toteaa. ”Ilman laajaa uudelleenmetsitystä Amazonian sademäärät eivät palaa ennalleen vaan niiden romahdus jatkuu.”
Amazonia on maapallon suurin eloperäisen hiilen varasto. Kuva: Satu Lehtonen28.3.202309:00
Mahdollisesti jopa 30 prosenttia maapallon mantereiden kaikista eliölajeista elää ainoastaan Amazonian sademetsissä. Amazonia on myös maapallon suurin eloperäisen hiilen varasto. Sen metsissä on yli sata miljardia tonnia hiiltä ja paksuturpeisissa palmusoissa lähes toinen mokoma. Määrä vastaa ihmiskunnan 20 vuoden päästöjä.
Amazonian sademetsien hakkuilta säästyneet osat poistivat vielä vähän aikaa sitten ilmakehästä noin kuusi prosenttia kaikista ihmisen tuottamista hiilidioksidipäästöistä. Amazonia on kuitenkin nopeasti muuttumassa valtavasta hiilinielusta suunnattomaksi hiilipäästöjen lähteeksi.
Tutkijat ovat muistuttaneet, että sademetsät tuottavat itse suurimman osan omista sateistaan. Jos sademetsän reuna-alueista liian suuri osa raivataan laitumiksi ja rehupelloiksi, se ei enää kykene imemään riittävästi kosteaa ilmaa mereltä vaan kuivuu savanniksi.
Nyt, kun viidennes Amazoniasta on hakattu ja toinen viidennes menettänyt osan puustostaan, ennusteet ovat alkaneet toteutua. Amazonian kuiva kausi on venynyt noin kuukauden pitemmäksi ja muuttunut samalla aiempaa kuivemmaksi ja kuumemmaksi. Tutkijoiden mukaan vähintään 70 prosenttia jäljellä olevasta sademetsästä uhkaa nyt kuolla pystyyn, vaikka metsät säästyisivät hakkuilta. Jos näin käy, meillä ei enää liene todellista mahdollisuutta estää maailmaa luisumasta ilmastokaaokseen.
Maailman tiedotusvälineissä Amazonian alkuperäiskansat ovat keränneet lähes kaiken huomion. Ne ovat kuitenkin olleet vasta toiseksi tärkein Amazoniaa puolustava voima. Tärkein on ollut Brasilian Keräilijäväestön kansallinen liitto (CNS), joka on tietysti aina tehnyt tiivistä yhteistyötä myös alkuperäiskansojen kanssa.
Kun mukaan lasketaan sademetsien liepeillä asuvat, CNS edustaa suoraan tai epäsuorasti noin kymmentä miljoonaa sellaista ihmistä, jotka saavat elantonsa sademetsistä isoja puita kaatamatta. Erilaisiin keräilysuojelualueisiin kuuluu Brasiliassa yhteensä 93 miljoonaa hehtaaria sademetsää, mistä CNS hallitsee suoraan 25 miljoonaa hehtaaria.
Keräilyreservaatit ovat monin paikoin muodostaneet tärkeitä puskurivyöhykkeitä myös intiaanikansojen ja karjankasvattajien väliin. CNS:n johtajat edustavat Brasilian valtaväestöä ja ovat poliittisesti erittäin hyvin verkottuneita.
Suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on 1980-luvun lopulta lähtien ollut hyvin erityinen suhde CNS:ään. Aikanaan juuri suomalaiset käynnistivät maailmanlaajuisen kampanjan Amazonian puolustajiin kohdistuvan terrorin lopettamiseksi.
Karjankasvattajat käyttivät palkkamurhaajia tappamaan CNS:n ja intiaanikansojen johtajia. Tilanne muuttui vasta, kun maailma alkoi vaatia tilaajienkin saattamista vastuuseen murhista.
Sademetsien tuhoaminen hidastui 80 prosentilla, ennen kuin se vauhdittui jälleen Jair Bolsonaron presidenttikaudella. Bolsonaro yllytti Brasilian köyhiä muuttamaan sademetsiin ja raivaamaan niihin maatiloja ja kaivoksia.
Pelkkä alkuperäiskansojen oikeuksista puhuminen ei nykyisessä tilanteessa riitä pelastamaan Amazonian sademetsiä. Nyt tarvittaisiin ennen kaikkea paljon uusia, Amazonian ulkopuolella sijaitsevia työpaikkoja sekä paljon uutta, niin ikään Amazonian ulkopuolella sijaitsevaa metsää.
Uusia keräilyalueita, uusia talousmetsiä ja peltometsäviljelmiä sekä uusia luonnonsuojelualueita. Ilman laajaa uudelleenmetsitystä Amazonian sademäärät eivät palaa ennalleen vaan niiden romahdus jatkuu.
Tässä monimutkaisessa tilanteessa Suomi saattaa nyt hiukan yllättäen siirtyä uudelleen Amazonian puolustustaistelun keskiöön.
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari ja ulkoministeri Pekka Haavisto ovat nimittäin alkaneet valmistella laajaa, Amazonian pelastamiseen tähtäävää yhteistyötä Suomen ja Brasilian valtioiden, kansalaisyhteiskuntien ja liike-elämän välillä.
On sekä oman maamme että koko maailman etujen mukaista, että Suomen seuraava hallitus jatkaa tätä työtä.
Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s. 1961) tunnetaan tieteisromaaneistaan ja tietokirjoistaan.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
