Mänty edelleen suosituin puulaji metsän uudistamisessa
Metsien luontainen uudistaminen on suosituinta Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja ehkä hieman yllättäen Uudellamaalla.
Mänty on suosittu puulaji uudistamisessa etenkin Pohjois-Suomessa. Kuva: Johannes TervoLue artikkelin tiivistelmäMänty uudistaa noin puolet metsistä, kuusi 46 % ja rauduskoivu 5 %. Luontainen uudistaminen on suosituinta Lapissa, Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Markku Remes kertoo, että tiheillä alueilla vältetään hakkuita ja maanmuokkausta.
Tiivistelmä on Rengin, Viestimedian oman tekoälyavustajan, tekemä ja ihmisen tarkistama.Männystä on tullut viime vuosina eniten käytetty puulaji metsän uudistamisessa, kertoo Metsäkeskus.
Metsänkäyttöilmoitusten perusteella noin puolet metsistä uudistetaan männylle. Kuusen osuus on 46 prosenttia ja rauduskoivun 5 prosenttia. Muiden puulajien osuus on hyvin pieni.
Mänty on suosittu puulaji uudistamisessa etenkin Pohjois-Suomessa. Lisäksi mänty on yleistynyt ja korvannut kuusta Etelä-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa.
Kuusta suositaan eniten Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Pohjois-Savon viljavilla metsämailla.
”Uudellamaalla luontaisen uudistamisen suurta suosiota selittänee se, että voimakkaita hakkuita ja maanmuokkausta halutaan välttää tiheään asutuilla alueilla.”
Noin kolme neljäsosaa metsistä uudistetaan istuttamalla. Kylvöjen osuus on vajaan viidenneksen. Loput metsistä uudistetaan luontaisesti.
Yleisimmin uusi metsä perustetaan istuttamalla Päijät-Hämeessä, Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä.
Metsää uudistetaan kylvöillä useimmin suhteessa pinta-alaan Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Erityisesti Lapissa istuttaminen on viime vuosina korvautunut kylvöillä.
Luontainen uudistaminen on suosituinta Lapissa, Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tällöin taimikko syntyy hakkuualalle jätettyjen siemenpuiden tai ympäröivän puuston siemenistä.
”Uudellamaalla luontaisen uudistamisen suurta suosiota selittänee se, että voimakkaita hakkuita ja maanmuokkausta halutaan välttää tiheään asutuilla alueilla. Taustalla voi olla myös halu säästää ja vähentää kustannuksia”, sanoo Metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes tiedotteessa.
Metsän istutuksissa käytetään yleisimmin kuusta, mutta männyn suosio on kasvanut 2020-luvulla tasaisesti.
Viime vuonna mänty oli pääpuulajina jo lähes kolmanneksessa istutuksista. Kylvöissä mänty on ylivoimaisesti käytetyin puulaji.
Suometsistä kaksi kolmasosaa uudistetaan istuttamalla. Suometsien istutuksista kaksi kolmasosaa tehdään männyllä, vajaa kolmasosa kuusella ja loput koivulla.
Metsänkäyttöilmoitusten perusteella sekametsiä perustetaan nykyään aiempaa enemmän.
”Kuusen rinnalle saatetaan istuttaa mäntyä ja tilaa jätetään myös luontaisesti kasvuun lähteville koivuntaimille. Sekametsät kestävät erilaisia tuhoja paremmin kuin yhden puulajin metsät ja niistä on hyötyä eri lajeille ja luonnon monimuotoisuudelle”, Remes sanoo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
