"Pitääkö teollisuudelle perustaa oma puolue?" – lisäsuojelu ja polttoaineverot kismittävät ex-sahuri Jouko Virranniemeä

Perheyhtiö Pölkyn entinen toimitusjohtaja Jouko Virranniemi kantaa yhä huolta sahateollisuuden asioista. Kuva: Kai Tirkkonen

Perheyhtiö Pölkyn entinen toimitusjohtaja Jouko Virranniemi kantaa yhä huolta sahateollisuuden asioista, vaikka eläkkeellä on vierähtänyt jo parisen vuotta. Virranniemi asuu Kuusamossa sahan tuntumassa ja on mukana Pölkyn toiminnassa hallitustyön kautta. Operatiivista toimintaa pyörittää jo suvun kolmas sahasukupolvi.

Virranniemi kirjoittaa toisinaan Maaseudun Tulevaisuuden mielipidepalstalle. Viimeksi hän on kritisoinut puukadosta puhumista, vaikka metsien puuvarat kasvavat enemmän kuin koskaan.

Virranniemeä kismittävät vaatimukset metsien tiukoista lisäsuojeluhankkeista Pohjois-Suomessa. Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ely-keskuksilla on käytettävissään 18 miljoonaa euroa yksityisomistuksessa olevien metsien lisäsuojeluun. Suojelu on Virranniemen mielestä kilpailija teollisuuden raaka-aineen hankinnalle. "Kasvunsa lopettanutta puuta ei saisi hakata, vaikka jalostettuna kaadettu puu muuttuu hiilivarastoksi puutuotteissa. Onko meillä varaa siihen", hän kysyy.

"Isäni hakkasi kasvunsa lopettaneet tukit parilta aholta 60 vuotta sitten ja sai näin alkupääomaa sirkkelisahojen hankintaan. Istutimme ahot männyn taimilla ja nyt hakkasin alueelta metsää ja paras tukkipuu jäi vielä kasvamaan."

Toinen asia, mihin Virranniemi haluaisi muutosta, on raskaan liikenteen polttoaineverotus. Ruotsissa biopolttoaineiden verotus on edullisempaa kuin Suomessa. Ruotsissa kompensoidaan logistiikkakustannuksia ja maa on lähempänä markkinoita. "Suomessa polttoaineverotus pitää saada kuntoon. Teollisuuden biodiesel pitkämatkalaiselle pitäisi olla halvempaa kuin muualla."

Pölkyn kuljetukset liikkuvat kumipyörillä. Laitoksilla käy yli 300 rekkaa päivittäin – pyöreää puuta sisään ja sahatavaraa sekä jalosteita maailmalle. Kuusamossa raideliikennettä ei ole paikkaamaan tilannetta. Puunjalostus ja metsät ovat alueella iso työllistäjä, ja kerrannaisvaikutukset huomattavat.

"Pitäisikö teollisuuden kohta perustaa oma puolue, että asiat saataisiin kuntoon", Virranniemi heittää.

Virranniemeä harmittaa, ettei yhteiskunnalla ole varaa edes teollisuuslaitokselle johtavan soratien viimeisten kilometrien päällystämiseen.

Kelirikon aikana se tietää kuljetusten seisomista tai ylimääräistä raaka-aineen kiertämistä pidemmän reitin kautta.

Puualan suhdanne on nyt parempi kuin moneen vuoteen. Virranniemi uskoo ja toivoo, että suhdanne kestäisi tällä kertaa pidempään kuin perinteinen reilu puoli vuotta. Nopeisiin suhdannevaihteluihin on vaikea sopeutua.

"Suomella on metsäteollisuudessa etuja ja mahdollisuuksia. Puu on tervettä ja sitä jalostamalla päästään eteenpäin. Venäjä estää kohta pyöreän tukkipuun viennin Kiinaan ja puusta rakentamisessa on hyvä draivi päällä.

Virranniemi tiedetään intohimoiseksi golffariksi. Hänellä on ollut tapana käydä muutaman kerran vuodessa ulkomailla pelaamassa. Nyt koronan takia reissut ovat jääneet väliin ja pelaaminen keskittynyt kotimaan kentille. Aikaa voisi viettää myös kesäasunnoilla, mutta toistaiseksi viheriöt ovat voittaneet kalastuksen. Golf on hyvää liikuntaa, mutta toki penkkiurheilulle on aina oma sijansa.

Jouko Virranniemen yleisönosastokirjoitus:

Metsä ja puutuotteet vievät kohti tavoitteita

Lue myös:

Valtion hakkuiden vähennys iskisi rankimmin pohjoisen sahoihin