Lukijalta: Maaseudulta varastettu hiilinielu vääristää ilmastopolitiikan
Kasvihuonekaasuinventaariossa raportoidut metsien ja peltojen kasvihuonekaasupäästöt ja niihin tukeutuva politiikka eivät perustu tosiasioihin, kirjoittaa Tommi Peltovuori. ”Peltojen ja metsien ilmakehästä sitomaa hiilidioksidia ei tilastoissa lueta niiden hyväksi.”
Sadonkorjuu lasketaan hiilitaseen logiikan mukaan aina päästöksi. Kuvituskuva. Kuva: Jussi KnaapiMielipidekirjoituksessaan 6.3. ilmastopaneelin edustajat kertoivat olevansa valmiita uudistamaan maankäyttösektorin ilmastopolitiikkaa, kunhan työ perustuu tosiasioihin.
Tosiasia on väittämä, jonka totuus ei riipu lausujan omista mielipiteistä ja jolla oikeasti on vastine todellisuudessa. Kasvihuonekaasuinventaariossa raportoiduille metsien ja peltojen kasvihuonekaasupäästöille ei tällaisia vastineita ole. Tilastot ja niihin tukeutuva politiikka eivät perustu tosiasioihin.
Muista toimijoista poiketen maankäyttösektorin ilmastovaikutuksia seurataan todellisten päästöjen sijaan hiilitaseilla. Näin saadut laskennalliset päästöt ovat huomattavasti suurempia kuin alueiden todelliset nettopäästöt. Tämä johtuu siitä, että peltojen ja metsien ilmakehästä sitomaa hiilidioksidia ei tilastoissa lueta niiden hyväksi. Käytännössä peltojen ja metsien nielu on varastettu.
Miksi näin on tapahtunut?
Poliittisista päättäjistä, virkamiehistä ja tutkijoista suurimmalla osalla on urbaani tausta. Kun maankäyttösektorin ilmastovaikutusten seurantamenetelmistä sovittiin, tämä joukko loi itselleen edullisen järjestelmän, jossa esimerkiksi ruoan ja puutavaran kulutuksesta aiheutuva ilmastokuormitus lasketaan hiilitaseen avulla maaseudun päästöksi, vaikka todellisuudessa suurin osa päästöistä vapautuu ilmakehään sieltä, missä kuluttajatkin asuvat, eli kaupungeista.
Ilmastopaneeli kaipaa tosiasioita ilmastopolitiikan perustaksi. Ilmastotutkimusta tekevien tutkimuslaitosten johtajat peräänkuuluttivat Helsingin Sanomissa (9.3.) laadukasta tutkittua tietoa ja avointa läpinäkyvää tietopohjaa ilmastopolitiikalle. Luontopaneeli on jo kauan vaatinut aiheuttaja maksaa -periaatteen käyttöä luontohaittojen torjuntaan.
Kaikkien näiden tavoitteiden edistäminen edellyttää maankäyttösektorin ilmastovaikutusten mittaamista todellisilla kasvihuonekaasupäästöillä. Tämä vahvistaa ilmastonmuutoksen vastaisen työn tiedeperustaa, asettaa kaikki toimijat samalle viivalle ja palauttaa metsien ja peltojen muodostaman kasvihuonekaasujen nielun tilastoissa sinne, missä se todellisuudessakin sijaitsee, maaseudulle.
Tommi Peltovuori
Loppi
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
