Metsäteemapäivät kehittävät lasten ja nuorten luontotietämystä

Hämeenlinnan Yhteiskoulun kahdeksasluokkalaiset osallistuivat Ahveniston maastossa järjestettyyn metsäteemapäivään. Rantarastilla nuoret pohtivat, miten metsän eri eliöt ovat toisistaan riippuvaisia. Kuva: Kimmo Haimi

Riistaeläinten jälkien tunnistustehtävä ei ollut helppo edes metsäpäivään mukaan kutsutuille metsäalan ammattilaisille. Kuva: Kimmo Haimi

Lasten ja nuorten luontosuhteen kehittyminen sekä metsätietämyksen parantaminen ovat tärkeitä metsäalan tulevaisuudelle.

PEFC Suomen pääsihteeri Auvo Kaivola korostaa, että nuoret ovat erityinen kohderyhmä, kun puhutaan kestävyyden edistämisestä Suomessa ja kansainvälisesti.

”Nuorten arvostaminen luo pohjan heidän tavoittamiselleen. Yksi alueellisen PEFC-ryhmäsertifioinnin kriteereistä on lasten ja nuorten luonto-osaamisen kehittäminen”, hän jatkaa.

Hämeenlinnan 4H-metsätiimi vastasi kriteeriin järjestämällä metsäteemapäivän kahdeksasluokkalaisille. Nuoret kiertävät maastossa rasteilla, joilla tutustutaan esimerkiksi metsätuhoihin, riistan jälkiin ja puun mittaamiseen kepin avulla.

”Haluamme antaa nuorille monipuolisen kuvan metsäluonnosta. Metsää voi tarkastella muun muassa riistan, työllisyyden ja omaisuuden näkökulmista”, kuvailee Suomen 4H-liiton metsäasioista vastaava kehityspäällikkö Juha Ruuska.

”Neljän metsäteemapäivän aikana maastossa ehtii käydä noin 600–700 oppilasta”, jatkaa Suomen 4H-liiton metsäasiantuntija Sampo Juhajoki Tampereen aluetoimistosta.

Hämeen ammatti-instituutin opinto-ohjaajan Kalle Lahtisen mukaan maastorastit ovat hyvä tapa lähestyä nuoria. Aiempina vuosina järjestetyistä metsäteemapäivistä onkin saatu konkreettisia tuloksia.

”Yksi metsäteemapäivään osallistunut oppilas tuli paikan päälle tutustumaan Evon metsäopiston toimintaan”, hän kertoo tyytyväisenä.

Evon maastorastilla on mukana metsäalan perustutkintoa suorittavia ammattikoululaisia, jotka kertovat opinnoistaan ja vastaavat nuorten kysymyksiin.

Helsingin yliopiston metsätieteiden markkinointivastaava Samuli Junttila haluaa muistuttaa, että metsäalalta löytyy paljon muitakin mahdollisuuksia kuin perinteisiksi mielletyt metsäammatit.

”Metsäala on todella monipuolinen, sillä siihen liittyy myös virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen, kaukokartoitus, ekonomia ja biologia”, hän listaa esimerkkejä.

Viime vuonna perustetun Metsäkoulutus ry:n toiminnanjohtajan Ville Mannerin mukaan korkeakoulujen opiskelijajärjestöt ovat olleet aktiivisesti mukana yhdistyksen toiminnassa.

”Olemme saaneet opiskelijoilta hyviä ajatuksia metsäalan koulutuksen sisältöjen kehittämisestä.”

Kestävän Metsätalouden yhdistys KMY hallinnoi alueellisia PEFC-sertifikaatteja ja on mukana lasten sekä nuorten metsäosaamisen parantamiseen tähtäävien toimenpideohjelmien teossa.

”Toimenpideohjelmat tehdään PEFC-ryhmäsertifiointialueittain. Niihin kootaan alueellisia tapahtumia ja hankkeita, jotka toteutetaan vuoden aikana”, kertoo yhdistyksen sertifiointiasiamies Aija Tapio.

Ruuskan mukaan alueellisen koordinaation hoitamisessa on jatkuva kehitystarve.

”Maakuntien alueellisten toimijoiden kommunikointi on tärkeää, jotta vältymme päällekkäiseltä tekemiseltä”, hän korostaa.

Manner nostaa esiin myös oppilaitosten aseman metsäkasvatuksen vuorovaikutuksessa.

”Meidän täytyy lähestyä opettajia aktiivisesti, jotta he tunnistaisivat eri tahojen roolit. Sen jälkeen on helpompi tehdä yhteistyötä metsäkasvatuksessa.”

Metsäalan asiantuntijat peräänkuuluttavat myös työelämän pelisääntöjen opettamista.

Mannerin mielestä kouluissa pitäisi panostaa enemmän perusasioiden läpikäyntiin, kuten työaikoihin, työehtosopimuksiin ja eri alojen toimintakulttuureihin.

4H-liiton Juhajoelle ja Ruuskalle työelämän pelisääntöjen opettaminen on tuttua, sillä moni nuori perustaa oman yrityksen 4H-liiton kautta.

”Nuorilla tulisi olla valmiudet toimia kuin yrittäjä, vaikka he päätyisivätkin palkkatöihin”, toteaa Kaivola.

Suomen Metsäsäätiö tukee tänä vuonna 4H-järjestön koordinoimien koulujen metsäteemapäivien kuljetuksia 105 000 eurolla.