Hallitukselta siunaus vieraslajistrategialle
Vieraslajit uhkaavat luonnon monimuotoisuutta viemällä elintilaa alkuperäisiltä lajeilta. Lupiini, jättiputki ja minkki ovat esimerkkejä Suomessa esiintyvistä vieraslajeista.
”Haitallisten vieraslajien torjuntaan ja valvontaan kuluva summa on 2–3 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta”, ympäristöylitarkastaja Johanna Niemivuo-Lahti maa-ja metsätalousministeriöstä kertoo. Suomessa vahingot ovat vähintään miljoonia euroja vuosittain.
Hallitus vastasi kansalaisten ja asiantuntijoiden hätähuutoon ja hyväksyi valtioneuvoston periaatepäätöksen kansallisesta vieraslajistrategiasta, joka julkaistaan kevään aikana.
Strategian tavoite on tunnistaa ja torjua haitalliset vieraslajit ja niiden aiheuttamat haitat.
Haitallisella vieraslajilla tarkoitetaan Suomessa jo esiintyvää vieraslajia, ”joka aiheuttaa tietyllä alueella, tietyssä paikassa ja tiettynä aikana ekologista, taloudellista, terveydellistä tai sosiaalista haittaa, joka vaatii erityisiä toimenpiteitä”.
Toimenpiteiksi luetaan haitallisten lajien torjunta, varhainen havaitseminen ja hävittäminen, leviämisen estäminen tai rajoittaminen sekä vieraslajin aiheuttamaan haittaan sopeutuminen.
Taistelu haitallisia vieraslajeja vastaan on aloitettu kirjavan lainsäädännön yhtenäistämisellä ja tiedottamisen parantamisella.
Maa- ja metsätalousministeriö on juuri julkaissut selkokieliset esitteet, joissa kotipuutarhureita neuvotaan, miten vieraslajien leviämisen luontoon voi estää.
Lisäksi panostetaan vieraslajitutkimukseen ja järjestetään lajikohtaista torjuntaa, kuten jättiputkien hävittämistalkoita ja pienpetopyyntiä.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
