Korkein oikeus pani pisteen puukartellikäräjille – Metsähallitus olisi pitänyt tärkeänä asian käsittelyä maan korkeimmassa oikeusistuimessa

Oikeudenkäyntikuluja Metsähallitus on joutunut maksamaan käräjä- ja hovioikeusvaiheessa noin 22 miljoonaa euroa. Summasta on yhteensä 12,5 miljoonaa euroa metsä­yhtiöiden kuluja. Valituslupahakemuksen laatiminen korkeimpaan oikeuteen maksoi Metsähallitukselle noin 160 000 euroa. Kuva: Kari Salonen

Korkeimman oikeuden (KKO) päätös hylätä Metsähallituksen valituslupahakemus lopetti vuosia kestäneen oikeudenkäyntien sarjan, missä Metsä­liitolta, Stora Ensolta ja UPM:ltä vaadittiin vahingonkorvauksia yhtiöiden kartellin aiheuttamista puukauppatulojen menetyksistä.

Oikeudenkäyntien kolmesta päähaarasta Metsähallitus vei korvausvaatimuksensa korkeimpaan oikeuteen asti.

Yksityismetsänomistajien Suuri Savotta -kanneryhmä sekä kunnat tyytyivät Helsingin käräjäoikeuden vahingonkorvauskanteet hylkääviin tuomioihin eivätkä valittaneet edes hovioikeuteen.

KKO:n tiistaina julkistama päätös merkitsee, että Metsähallituksen osalta jää voimaan Helsingin hovioikeuden tuomio, jossa korvausvaatimukset hylättiin.

”Hovioikeuden mukaan metsäyhtiöiden yhteistoiminta ei ollut ollut laadultaan ja sisällöltään sellaista, että sen olisi voinut olettaa alentaneen hintatasoa kilpailullisesta hinta­tasosta, tai että sillä olisi ollut vahingollisia vaikutuksia Metsähallitukselle. Hovioikeus katsoi, ettei Metsähallitus ollut esittänyt riittävää näyttöä siitä, että metsäyhtiöiden välisestä kilpailunrajoituslain vastaisesta menettelystä olisi aiheutunut Metsähallitukselle vahinkoa”, KKO:n tiedotteessa todetaan.

KKO ei perustele valituslupahakemusten hylkäys­tuomioita. Hylkäys syntyi kahden KKO:n jäsenen päätöksellä. Jos hakemus olisi hyväksytty, varsinaista käsittelyä olisi jatkettu laajemmalla kokoonpanolla.

Metsähallitus ilmoitti tiedotteessaan luonnollisesti kunnioittavansa KKO:n päätöstä.

Metsähallitus olisi pitänyt kuitenkin ”erittäin tärkeänä, että kilpailuoikeudellisesti näin yhteiskunnallisesti merkityksellinen ja monimutkainen vahingonkorvausasia olisi käsitelty maan korkeimmassa oikeusistuimessa”.

Metsähallituksen hallituksen puheenjohtaja Timo Laitinen totesi tiistaina, että KKO on Suomessa ennakkotapaustuomioistuin.

Hän huomautti, että KKO lainasi tiedotteessaan hovi­oikeuden ratkaisua, jonka mukaan Metsähallitus ei esittänyt riittävästi näyttöä vahingosta. KKO:ssa ei kuitenkaan yleisen tulkinnan mukaan käsitellä ennakkotapauksena näyttö­kysymyksiä.

Metsähallitus haki valitus­lupaa sillä perusteella, että KKO tarkastelisi todistustaakkaa, koska lainsäädäntö on muuttunut siitä, kun jutun käsittely oikeusasteissa alkoi.

”Me toivoimme korkeimman oikeuden ottavan kantaa siihen, olisiko vastaajapuolella (metsäyhtiöillä) oltava enemmän todistustaakkaa. Tähän ei ylimmän oikeusasteen kantaa tullut”, Laitinen sanoi.

Alun perin käräjäoikeudessa Metsähallitus vaati kolmelta metsäyhtiöltä yhteensä 160 miljoonaa euroa. Hovioikeu­dessa vaatimus pieneni 125 miljoonaan euroon. KKO:ssa korvausvaatimus oli 60 miljoonaa euroa ja se oli rajattu vain mäntykuitupuuhun.

Oikeudenkäyntikuluja Metsähallitus on joutunut maksamaan käräjä- ja hovioikeusvaiheessa noin 22 miljoonaa euroa. Summasta on yhteensä 12,5 miljoonaa euroa metsä­yhtiöiden kuluja, jotka oikeusistuimet määräsivät Metsähallituksen maksettavaksi.

Valituslupahakemuksen laatiminen korkeimpaan oikeuteen maksoi Metsähallitukselle noin 160 000 euroa.

Markkinaoikeus tuomitsi vuonna 2009 Stora Ensolle 30 miljoonan euron ja Metsä­liitolle 21 miljoonan euron sakon, koska yhtiöt olivat syyllistyneet kiellettyyn hinta­yhteistyöhön.

UPM selvisi sakoitta, koska se oli paljastanut kartellin Kilpailuvirastolle vuonna 2004.