Kemijoen uppopuista kiistellään jo kolmatta vuosikymmentä

Kemijoen uittojen jälkien siivouksesta on kiistelty jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Uppopuiden poistaminen aiheuttaa erimielisyyksiä.

Vaasan hallinto-oikeus päätti toukokuussa pitää voimassa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksen. Sen mukaan Kemijoen uittoyhdistyksen tulee tehdä puhdistustyöt yli 365 hehtaarin alueella Keminmaan Isohaarasta Rovaniemen Valajaskoskelle.

Kiistaa ei ole kuitenkaan vielä lopullisesti ratkaistu, sillä päätökseen on tullut kaksi valitusta. Kemijoen uittoyhdistys ja Liedakkalan osakaskunta ovat kumpikin jättäneet valitukset korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Liedakkalan osakaskunta vaatii joen perusteellista puhdistamista. Osakaskunnan puheenjohtajan Matti Hervan mielestä uppopuut estävät mielekkään kalastamisen.

”Verkon laittaminen Kemijokeen on kyseenalaista uppopuitten takia. Joesta kyllä saa tavanomaisia sisävesien kaloja, mutta verkot menevät rikki”, Herva kertoo.

Hervan mukaan osakaskunta ei kuitenkaan vaadi kaikkien puiden poistamista. Esimerkiksi pohjassa olevat maa-ainekseen peittyneet puut eivät haittaa.

”Jos puita on tärkeässä paikassa, ne pitäisi ottaa pois”, Herva linjaa.

Kemijoen viimeinen uittovuosi oli 1991. Uiton päätyttyä Kemijoen uittoyhdistys on poistanut uppotukkeja jo noin 100 000 kuutiota.

Uittoyhdistys pitää vuosina 1991–2001 tehtyjä uiton jälkien siivouksia riittävinä. ”Me olemme sitä mieltä, että uppopuiden nostolle ei ole perusteita. Katsomme, ettei uppopuista ole tosiasiallista haittaa”, Kemijoen uittoyhdistyksen toimitsijamies Jari Rantamaula toteaa.

Yhdistys pitää aiemmin määrättyä velvoitetta kohtuuttomana ja kalliina.

”Jos vaaditaan ehdottoman tarkkaa yksinpuinpuhdistusta, niin siihen ei riitä uittoyhdistyksen rahat”, Rantamaula kertoo.

Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen valitusaika on päättynyt. Lopullinen ratkaisu asialle saataneen korkeimmasta hallinto-oikeudesta noin vuodessa.

EMILIA PALOJÄRVI

Avaa artikkelin PDF