Metsäautoteiden korjausvelka kasvaa joka vuosi, vaikka tien kunnossapito ei vaadi paljoa

Kunnollinen tie ja pääsy metsäpalstalle helpottavat Markku Saalon metsänhoitotöiden tekemistä. Kuva: Sanne Katainen

Viime vuonna jäi jakamatta liki kuusi miljoonaa euroa kemera-varoja, jotka olisi voitu käyttää metsäautoteiden kunnostukseen ja rakentamiseen, kertoo Mika Nousiainen, metsäteiden johtava asiantuntija Metsäkeskuksesta.

Yhteensä Suomessa on 365 000 kilometriä yksityisteitä, joista metsäliikennettä on noin 125 000 kilometrillä. Nousiaisen arvion mukaan Metsähallituksen ja yritysten mailla metsäautoteitä on noin 70 000 kilometriä.

Nykyisin uusia metsäteitä rakennetaan melko vähän.

"Nyt pääpaino on siinä, että saataisiin tieverkko pysymään kunnossa ja kestämään raskastakin liikennettä."

Nykyisin vaatimus teiden kantokyvylle on kasvanut. Suurin osa teistä ei välttämättä enää kestä nykyisiä 76 tonnin tukkirekkoja. Teiden päihin rakennetut kääntöpaikatkin saattavat olla isolle rekalle liian pieniä.

"Tukkirekkahan on ketterä auto kääntymään, mutta kyllähän sekin tarvitsee tilaa", hän toteaa.

Nousiaisen mukaan perusparannukset pitäisi kohdistaa oikein ja sellaisille kohteille, joissa siitä olisi suurin hyöty. Hyvä tie keskellä metsää ei riitä, jos kunnostetun tien ja asfalttitien välillä on kohta, josta ei tukkirekalla pääse.

"Nyt tapahtuu paljon sitä, että aktiivisimmat tiekunnat heräävät tien kunnostukseen ja saa siihen rahoituksen, vaikka se kyseinen tie ei olisikaan kaikkein kiireellisin."

Nousiaisen mukaan paras tapa ylläpitää metsäautotien kuntoa ja välttää kalliit kunnostustyöt on säännöllinen huolto.

Tie pitäisi lanata vähintään kerran vuodessa ja reunojen vesakko täytyisi poistaa vähintään joka toinen vuosi. Joskus voi myös olla tarvetta lisäsoraukselle.

"Metsätien kunnossapito on simppeliä eikä kallistakaan, kun sen vaan muistaa tehdä. Se vaan tuppaa monelta tiekunnalta unohtumaan ja tie pääsee huonoon kuntoon", Nousiainen toteaa.

Vuonna 2019 uusia teitä rakennettiin ja vanhoja kunnostettiin yhteensä noin 2 500 kilometriä. Niihin investoitiin yhteensä 26 miljoonaa euroa, mikä oli 74 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Tällä hetkellä teitä kunnostetaan kuitenkin vain puolet siitä määrästä, mikä pitäisi. Vuosittain kunnostuksia tehdään noin 1 500–2 000 kilometrillä kun tarve olisi 4 000 kilometriä.

"Korjausvelkaa tulee koko ajan tällä vauhdilla", Nousiainen toteaa.

Ohkolalainen Markku Saalo rakennutti metsäänsä tänä kesänä metsäautotien vanhan ja huonokuntoisen talvitien paikalle. Tie rakentui noin viikossa.

Pääsyy kunnollisen tien rakennuttamiseen oli metsänhoitotöiden helpottaminen. Metsänhoitotöitä on huomattavasti helpompi ja mukavampi tehdä, kun kuviolle pääsee helposti.

Suurempia hakkuita ei ainakaan lähiaikoina ole suunnitteilla. Kunnolla toteutettu tie on kuitenkin eduksi, kun ne joskus tulevaisuudessa tulevat ajankohtaisiksi.

"Hakkuille löytyy aina tie jostain, koska siinä liikkuu rahaa. Mutta se kaikki muu, kuten metsien hoito, jää helposti huomiotta", hän toteaa.

Koska rakennusmateriaalina käytettiin kierrätettyä betonimursketta, täytyi ely-keskukselle tehdä ennen töiden aloittamista ilmoitus.

Saalon kokemuksen mukaan ilmoitus ja sen hyväksyminen oli kuitenkin nopeaa ja kohtuullisen helppoa. Kemera-tukea hän ei hakenut.

Metsänomistaja ymmärtää sen, miksi osa tiekunnista ei pidä siitä, että yksityisteillä liikutaan. Hän on itsekin joutunut laittamaan puomin tielleen, koska sen varresta on löytynyt esimerkiksi sinne hylättyjä jätteitä.

"Marjastajat ja luonnossaliikkujat eivät sinänsä haittaa mitään. Ongelma on siinä, että jos ei kunnioiteta toisen omaisuutta tai maata, vaan kohdellaan sitä miten sattuu."

• Kemera-tukea varten Suomi on jaettu kolmeen osaan. Eteläisessä ja keskisessä Suomessa tukea tien perusparannukseen voi saada puolet kustannusten arvonlisäverottomasta hinnasta. Pohjoisessa Suomessa tuen osuus on 60 prosenttia.
• Tukea metsäautotien rakentamiseen tai kunnostukseen voivat saada yksityisistä ihmisistä muodostuvat tiekunnat. Tiekunnassa voi kuitenkin olla osakkaana myös yrityksiä tai julkisia toimijoita.