Elykeskus haluaa Äänekosken biojätistä lisää selvityksiä

Keski-Suomen elykeskus haluaa Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren Äänekoskelle suunnitteleman biotuotetehtaan ympäristövaikutuksista vielä lisää selvityksiä.

Elykeskus antoi keskiviikkona lausunnon biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (yva). Yva-ohjelma on eräänlainen työsuunnitelma, jonka mukaan edetään ympäristöä koskevissa arvioissa ja ympäristölupakysymyksissä.

Biotuotetehtaan ympäristövaikutuksista nyt laadittu selvitys on elykeskuksen ylitarkastajan Esa Mikkosen mukaan pääosin riittävä. Tarkennuksia elykeskus haluaa vielä lähinnä vesistökuormituksesta ja puunhankinnasta.

Vesistökuormituksen arviointi pitää ulottaa Pohjois-Päijänteelle asti, lausunnossa todetaan. Se tarkoittaa, että tehtaan päästämien jätevesien vaikutuksia on tutkittava tehtaan alapuolisessa vesistössä 40–50 kilometrin päässä Jyväskylän alueella.

Mikkosen mukaan jo nykyisenkin tehtaan tarkkailuohjelmissa seurataan Pohjois-Päijänteen tilaa.

Elykeskus edellyttää lisää tietoa myös uuden tehtaan puunhankinnan vaikutuksista luontoon.

”Puunhankinta-alue kattaa puoli Suomea. Se on ympyrä, jonka säde ulottuu Pohjois-Pohjanmaalle Kalajoelle ja etelään melkein Helsinkiin asti”, Mikkonen kuvaa.

Äänekoskelle suunniteltu biojätti tarvitsee puuta vuodessa 6,5 miljoonaa kuutiometriä. Nykyinen tehdas nielee vuosittain 2,4 miljoonaa kuutiometriä.

Tehtaan lähistöllä puunhankinnan luontovaikutuksista vaaditaan tarkkoja luontotyyppi- ja lajikohtaisia selvityksiä. Kauempaa hankinta-alueelta riittää Mikkosen mukaan karkeamman tason yleisarviointi.

”Metsänkäsittelyn sertifikaatit ja ennen kaikkea luonnonsuojelulain ja metsälain noudattaminen ovat tärkeimmät asiat.”

Metsä Fibrelle elykeskuksen lausunto ei ollut yllätys. Metsä Fibren projektijohtaja Timo Merikallio sanoo, että lausunto oli hyvin odotusten mukainen.

Viranomaisten kanssa on Merikallion mukaan pystytty keskustelemaan projektin suunnittelun aikana avoimesti ja rakentavasti.

Metsä Fibren on tarkoitus antaa varsinainen yva-selostus yhteysviranomaisena toimivalle elykeskukselle elokuussa. Yva-menettelyn toivotaan päättyvän elykeskuksen lausuntoon lokakuussa.

Yva-menettelyn rinnalla etenee ympäristölupahakemus, jonka Metsä Fibre jättää aluehallintoviranomaiselle.

Ympäristölupa rajoittuu lähinnä teollisuustontille, kun taas yva-menettely kattaa hyvin laajan alueen.

Merikallion mukaan Metsä Fibren tavoitteena on saada biotuotetehtaan koko luvitusprosessi valmiiksi ensi vuoden alkuun mennessä.

Varsinainen investointipäätös pyritään tekemään ensi keväänä. Näin tehdas voisi aloittaa toimintansa vuonna 2017.

Äänekosken uusi biotuotetehdas tuottaisi ensi vaiheessa 1,3 miljoonaa tonnia sellua, josta pitkäkuituista havusellua 800 000 tonnia ja lyhytkuituista koivusellua 500 000 tonnia.

Havusellu menisi lähinnä vientiin. Koivusellu myytäisiin kotimaan tehtaille.

Jo ensi vaiheessa sellun valmistuksen yhteydessä tuotettaisiin myös mäntyöljyä ja tärpättiä.

Kuoresta ja puutähteistä valmistettaisiin tuotekaasua tehtaan omaan käyttöön. Biokaasua olisi mahdollista tehdä mädättämällä jätevesipuhdistamon biolietettä.

Toisessa vaiheessa, kun vanha sellutehdas on saatu purettua ja näin tilaa tehdastontille, biotehtaalla voitaisiin ryhtyä tuottamaan joko bioöljyä, bioetanolia tai biohiiltä.

Merikallio pitää todennäköisenä, että bioöljyä, bioetanolia tai biohiiltä tekisi joku kumppaniyhtiö, ei Metsä Fibre itse.

Myös ligniinin jatkojalostaminen kiinnostaa Metsä Fibreä.

Stora Enso investoi Sunilan sellutehtaalle Kotkaan ligniinin erotusprosessiin. Vastaavanlaisen prosessin Valmet on myynyt jo aiemmin Domtarille Yhdysvaltoihin.

JUHA KAIHLANEN

Avaa artikkelin PDF