Puurakentaminen kaipaa uudenlaisia ideoita
Höylätty ja rautavihtrillillä käsitelty kuusilauta verhoilumateriaalina ihastutti Milja Halmkronaa ja Jaakko Ojamoa Savukvartsi-sukupolvitalossa. Ville-Petteri Määttä Kuva: Viestilehtien arkistoVantaa (MT)
Arkkitehtiopiskelijat Jaakko Ojamo, Milja Halmkrona ja Stella Vahteristo tutustuivat Vantaan asuntomessuihin tiistaina. Kierroksella arvioitiin kolmea erilaista puutaloa.
Puumera-puukerrostaloa on vaikea tunnistaa puutaloksi kokonsa mutta myös arkkitehtonisten ratkaisujensa vuoksi.
”Yleisvaikutelma on tilkkutäkkimäinen ja jäsentymätön. Puuta on pitänyt peittää näkyvistä paloturvallisuusmääräysten takia”, arvioi Ojamo.
”Viimeistelyn taso oli heikkoa, ja se johtui myös suunnitteluratkaisuista. Esimerkiksi puuta oli päällystetty paikoin metallilevyillä, jotka oli kiinnitetty ruuvaamalla. Niitä on haastavaa saada toteutettua siististi.”
Halmkrona kaipasi puurakenteiden näkymistä ja käsityömäistä otetta.
”Osa puukerrostalon eduista jäi varmasti kohteen keskeneräisyyden takia näkemättä. Ei tässä juuri ole huonompaa kuin betonitaloissa mutta ei parempaakaan.”
Vahteristokin halusi puuta enemmän esiin.
”Sisäpihalla vaikutelma on parempi. Palkkipilarijärjestelmä liimapuusta toteutettuna tuo parvekkeisiin puumajafiilistä.”
Toisena kohteena oli hirsistä rakennettu Villa Kapee. Halmkrona pitää sen lähtökohtia kiinnostavina.
”Huonejako on korvattu rakennuksen muodolla, mutta ratkaisu ei ole onnistunut. Tilat eivät erotu tarpeeksi. Muotokieli ei toiminut myöskään rakennuksen ulkopuolella.”
Ojamo pitää tiloja omituisina.
”Rakennus on ulkoapäin kulmikas ja kömpelö. Ideaa olisi pitänyt hioa vielä useampia kierroksia. Perinteisyyden hakeminen on jäänyt kohteessa puolitiehen. Myös viimeistely on tökeröä. Silmään pistävät esimerkiksi epäsiisti kittaus ja typerästi keskelle seinää asennettu ränni.”
”Musta hirsi on hieno materiaali. Mitä isompi hirsi, sen parempi. Talossa oli paljon pieniä huoneita, olisiko niitä pitänyt yhdistää”, miettii Vahteristo.
Hän kummastelee pienille tonteille rakennettavien omakotitalojen ikkunoiden kokoa.
”Näyttää siltä, että mitä pienempi tontti, sitä isommat ikkunat.”
”Kolmen metrin ikkunat suoraan kadulle ovat hirveän ongelmallinen ratkaisu asukkaiden yksityisyyttä ajatellen. Miten voi olla, että se ei tunnu itsestään selvästi inhottavalta jo suunnitteluvaiheessa? Kotona pitäisi kuitenkin tuntua luontevalta oleskella vaikka alasti.”
Sukupolvitalo Savukvartsi on arkkitehtiopiskelijaraadin suosikki. Kaikki kolme kiittelevät sen höylätystä kuusilaudasta tehtyä julkisivua, joka on käsitelty rautavihtrillillä. Talon runko on lamellihirttä.
Savukvartsin arkkitehtuuriin ovat vaikuttaneet voimakkaasti ekologiset näkökulmat. Esimerkiksi katon kulma on ihanteellinen aurinkopaneeleille.
”Julkisivun rytmittyminen ikkunoineen on mahtava. Oksainen kuusi on todella hyvän näköinen ja viimeistely on tehty huolella. Terassissa on kulmaa ja korkeuseroja ja se vaikuttaa todella viihtyisältä”, kehuu Ojamo.
Halmkronaa miellyttää kohteen tilan käyttö.
”Talo tuntui hirveän väljältä. Erikoisuutena oli koko talon korkuinen viherhuone, jolla päästään irti perinteisestä huonejärjestyksestä.”
”Rauhalliset mäntypaneelit tuovat tilan tuntua. Sisällä ei ole teräviä nurkkia, jotka luovat levotonta tunnelmaa.”
Vahteristo ei pidä Savukvartsia erityisen uutena tai erikoisena.
”Tuntuu, että asuntomessuilla yleensä on tarjolla melko tuttua ja turvallista. Tässäkin talossa julkisivu on hieno, mutta sisältä se on melko tavallinen ja erityisesti isovanhempien puoli oli sisustettu perinteisesti.”
Puukerrostalolta odotetaan lähtökohtaisesti paljon, mutta ainakaan messujen puukerrostalo ei vastaa odotuksiin.
”No nyt on ainakin nähty, että puukerrostalo voi olla ihan tavallinen ja niihin siirtymiseen on matala kynnys”, toteaa Vahteristo.
”Puumateriaalia on helposti saatavissa, siitä rakentaminen on ekologista ja puurakennuksen voi helposti kierrättää. Sen käyttö on kuitenkin vasta alussa ja varsinainen kysymys kuuluukin, miksi vasta nyt?”
”Suunnittelu ja rakennusmassat ovat samoja kuin betonitalossa. Rakennuksen laatu varmasti toimii mutta ulkonäössä on parantamisen varaa”, kommentoi Ojamo.
”Historiallisesti ihmiset rakensivat usein ensin puusta. Siirtyessään kivirakentamiseen he jäljittelivät puurakentamisen perinteitä. Nyt tuntuu, että nyt tapahtuu päinvastoin. Puurakentamisessa apinoidaan betonitaloja”, maalailee Halmkrona.
”Rakentamisen standardeja pitää päivittää.”
Terhi Pape-Mustonen
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
