Lounais-Suomen Pyhäjärven ravut maistuvat ihmisille ja ahvenille – ammattikalastajilla järvessä jopa 500 mertaa: ”Niiden kiertämiseen ei tahdo yksi päivä riittää"

Lauri Mäntyranta nostaa selkänarua, joissa merrat ovat kiinni tasaisin välimatkoin. Pyhäjärvi-mallista venettä soutaa Laurin veli Olli Mäntyranta, ja ravustusreissulla mukana oli myös Suomessa vierailulla ollut Olli Mäntyrannan belgialainen ystävä Brice Duchêne. Kuva: Kari Salonen

Säkylän Pyhäjärvestä nousee satojatuhansia täplärapuja vuosittain. Kuva: Kari Salonen

Ravustuskausi on alkanut etenkin Etelä-Suomessa mukavasti, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Esa Erkamo.

"Touko–kesäkuu oli tavanomaista lämpimämpi, mutta heinäkuu normaalia koleampi, joten rapujen suhteen ollaan aika tavallisessa rytmissä."

Samoilla linjoilla on Säkylän Pyhäjärven hoitoyhdistyksen isännöitsijä Markku Mäntyranta. Hänestä tämän vuoden rapusaalis vaikuttaa kohtalaiselta.

Pyhäjärvi sijaitsee Satakunnassa Euran ja Säkylän kuntien alueella, ja järven eteläisin siivu yltää Pöytyälle Varsinais-Suomen puolelle.

Mäntyranta pitää järven rapukantaa tasaisen vahvana. Ravustusta helpottaa järven karikkoisuus ja pohjan kivikkoisuus, sillä rapu ei pehmeässä pohjassa viihdy.

Pyhäjärvellä rapujen pahin vihollinen on ahven. Mäntyranta löytää usein ahventen vatsasta hämähäkinkokoisia, joskus jopa neljän sentin ravunpoikasia.

Rapumerroissa on syöttinä särkeä.

”Pyhäjärvestä särkeä nousee, kun vain viitsii nostaa”, Mäntyranta kertoo.

Ravustuskausi alkoi 21. heinäkuuta ja päättyy 31. lokakuuta.

Suomessa pyydetään vuosittain noin neljä miljoonaa rapua, joista täplärapua on noin kolme miljoonaa kappaletta ja jokirapua noin miljoona.

Kaikki Pyhäjärvestä nousevat ravut ovat täplärapuja, sillä rapurutto on aikanaan tappanut järvestä jokiravut. Rapuja nousee Mäntyrannan mukaan noin 700 000 vuosittain.

Pyhäjärven rapuennätys on vuodelta 2008, jolloin järvestä nousi noin miljoona rapua.

Mäntyrannan arvion mukaan Pyhäjärvessä on tänä vuonna noin 7 000–8 000 rapumertaa. Eniten mertoja oli vuonna 2009, yli 9 000 kappaletta.

Mäntyrannalle itselleen eivät ravut usein maistu.

”Jokusen ravun syön vuodessa, ja yhdet juhlat pidän kaudessa.”

Ylimääräiset ravut Mäntyranta myy säkyläläiselle Raputukulle, jonka kautta saksiniekat matkaavat yleensä pääkaupunkiseudulle

Markku Mäntyrannan pojat Lauri Mäntyranta ja Olli Mäntyranta ovat pitäneet useina vuosina rapujuhlia mökillään. Pääosassa ovat, tietenkin, Pyhäjärvestä nostetut ravut.

Rakennesuunnittelijana työskentelevä Lauri Mäntyranta asuu Saksassa. Tampereella asuva Olli Mäntyranta työskentelee energia-alalla. Kumpikin vietti heinäkuun lopussa kesälomaa kotiseudulla Säkylässä.

Kymmenet ravut levittelevät saksiaan valkoisessa muovilaatikossa. Lauri Mäntyranta nappaa yhden saksiniekan tottuneesti mitattavaksi.

"Se on milliä vaille", hän toteaa.

Pyhäjärvellä ravun alamitaksi on määrätty 10 senttiä.

”Se johtuu ihan markkinoista, sillä ei pienessä ravussa ole mitään syötävää", Markku Mäntyranta kertoo.

Ravut mitataan otsapiikistä pyrstön keskelle.

Rapuja nousi tällä kertaa noin 40, joista täysimittaisia oli yli puolet. Mäntyrannat vievät alamittaiset ravut karikolle, jotta ne voivat jatkaa kasvamistaan.

Markku Mäntyrannalla on kaupallisen kalastajan ryhmän 2 toimilupa. Yksityishenkilö voi myydä kauden aikana 300 rapua ilman kaupalliseksi kalastajaksi rekisteröitymistä.

Jos haluaa myydä suurempia määriä rapuja tai myydä niitä kauppoihin tai ravintoloihin, ravustajan pitää rekisteröityä ely-keskukseen.

Mäntyrannalla on luvat 40 rapumertaan. Ammattikalastajilla saattaa Mäntyrannan mukaan olla Pyhäjärvessä jopa 500 mertaa.

”Niiden kiertämiseen ei tahdo yksi päivä riittää", Mäntyranta kertoo.

Noin 25 kilometriä pitkä ja noin 10 kilometriä leveä Pyhäjärvi on yhtä järvenselkää. Järvi on Lounais-Suomen suurin. Mäntyranta kertoo, etteivät ravustajat käy järvellä reviirikiistoja.

Ravustuskausi kestää lokakuun loppuun, mutta käytännössä kausi päättyy jo syyskuun puolivälissä. Valtaosa ravuista syödään heinä–elokuussa, ja kausi päättyy venetsialaisten juhlintaan.

Mäntyranta on huomannut, että rapujuhlakulttuuri leviää jatkuvasti laajemmalle, eikä kyseessä ole enää pelkkä kaupunkilaisten juhla.

Rapu tarjoaa lisätienestiä kalastajille heinä–elokuussa, mutta syyskuussa kalastajat palaavat varsinaisen kalastamisen pariin. Pyhäjärvestä nousee etenkin muikkua, siikaa ja ahventa.

Ravuilla on huomattava kaupallinen arvo.

”Kalastajan ravusta saama tuottajahinta vaihtelee koosta riippuen vähän alle eurosta kahteen–kolmeen euroon", Mäntyranta kertoo.