Haapajärvi haluaa sellutehtaan
Tähän maisemaan tehdas on suunniteltu, kertovat Juha Uusivirta, Unto Kananen ja Hannu Vuorela. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoHAAPAJÄRVI (MT)
”Tuossa olisi tehtaan portti, tässä varastoalue ja itse tehdas tuon metsän paikalla.”
Kolme miestä viittilöi pellon reunassa, Iisalmi–Ylivieska-radan varressa. Mukana on paksu mappi suunnitelmia ja karttoja.
Julkisuudessa esitetyt arviot siitä, että Suomeen mahtuisi ainakin yksi uusi sellutehdas, ovat saaneet haapajärviset liikkeelle. Hyllystä on otettu parinkymmenen vuoden takaiset selvitykset, joissa Haapajärvi todetaan kaikin puolin sopivaksi paikaksi tehtaalle.
Vuonna 1994 selvitettiin puuvarojen riittävyys, ja tehtiin alustava suunnitelma tehtaan sijoittamisesta maastoon. Myös logistiikka todettiin hyväksi.
”Silloin selvitys ei johtanut toivottuun tulokseen, ja tehdas jäi rakentamatta”, kaupunginjohtaja Juha Uusivirta toteaa. Työ ei kuitenkaan mennyt hukkaan. Useimmat silloin kirjatut asiat pitävät edelleen kutinsa.
”Meillä on täällä puuta, hyvät rautatie- ja maantieyhteydet. Satamat ovat lähellä. On vettä ja riittävät sähkönsiirtoverkot vieressä.”
”Myös tehtaalle varattu 150 hehtaarin maa-alue Oksavan aseman kupeella on edelleen käyttövalmiina”, Uusivirta luettelee.
Jo sukupolvi sitten tehdasta suunniteltiin ympäristön edun mukaisesti. Muun muassa suljettu vesikierto oli suunnitelmissa, Haapajärven Kehityskeskus Oy:n toimitusjohtaja Hannu Vuorela kertoo.
Nyt tehtaaseen varmaankin liitettäisiin myös biolaitos.
Arviot hakkuumahdollisuuksien kehittymisestä ovat toteutuneet yllättävänkin hyvin, Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakson metsäneuvoja ja Haapajärven teknisen lautakunnan puheenjohtaja Unto Kananen toteaa.
Haapajärven seudun metsät ovat paljolti nuoria tai varttuneita kasvatusmetsiä, joista riittäisi hyvin kuitupuuta tehtaan tarpeisiin.
Myös sahoja on seudulla useita, ja niiden sivutuotteista saataisiin sellutehtaan käyttämää raaka-ainetta.
Nykyisin kuitua ajetaan moneen suuntaan: Äänekoskelle, Pietarsaareen, Ouluun ja Kemiin saakka.
Miten suurella todennäköisyydellä tehdas sitten nousee tällä kertaa?
Miehet eivät ala vedonlyöntiin, mutta toteavat, ettei hanke ole mahdoton. Sen voi sanoa olevan monen jos-sanan päässä mutta yhtä hyvin muutaman kun-sanan päässä.
Kun Pohjoismaihin tarvittaisiin yksi sellutehdas, miksei sitten Suomeen. Kun tehdas rakennetaan Suomeen, miksei Haapajärvelle.
Kun meillä on kaikki edellytykset kunnossa, täällä on järkevä sijoituspaikka.
Uusivirta tietää, että sellutehdas kelpaisi monellekin seudulle. Muiden etuja ei haluta kiistää, mutta omatkin ovat kiistattomat.
Haapajärvisten voimin tehdas ei nouse. Se on selvä.
Aikoinaan miljardin markan arvoiselle sijoitukselle kaavailtiin mallia, jossa metsäteollisuus olisi sijoittanut 500 miljoonaa, muut sijoittajat 300 miljoonaa, metsänomistajat 100 miljoonaa ja muut paikalliset tahot 100 miljoonaa.
Jotenkin tuohon tapaan rahat voisivat kertyä nytkin. Ratkaisevaa voisi olla metsäteollisuuden innostus.
”Meille on suunnilleen sama, mikä yhtiö tarttuisi asiaan. Mielellään se saisi olla kotimainen, mutta muut kelpaavat yhtä hyvin.”
JOUKO RÖNKKÖ
Meillä
on täällä
puuta, hyvät rautatie-
ja maantie-
yhteydet.
Satamat ovat lähellä. On
vettä ja riittävät sähkön-
siirtoverkot vieressä.«
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
