Nämä kolme asiaa aiheuttivat eniten puustotuhoja viime vuonna
Vähäluminen talvi vähensi hirvi- ja lumituhoja. Viileä alkukesä puolestaan vähensi tuhohyönteisten leviämistä.
Uusia hyönteistuhoesiintymiä edellisvuotta vähemmän. Kuva: Markku PulkkinenLue artikkelin tiivistelmäVuonna 2025 suurimmat puustotuhot johtuivat lumesta (595 900 ha), hirvieläimistä (337 000 ha) ja tuulesta (309 800 ha). Lämmin, vähäluminen talvi ja viileä alkukesä vähensivät tuhoja. Uusia sienitauteja, kuten ruskovyökariste ja Phaeobotryon ulmi, löytyi puistoista.
Tiivistelmä on Rengin, Viestimedian oman tekoälyavustajan, tekemä ja ihmisen tarkistama.Puustotuhot 2025 verkkoraportti paljastaa, että puustotuhojen merkittävimmät aiheuttajat olivat valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) mukaan viime vuonna olivat lumi (595 900 hehtaaria), hirvieläimet (337 000 ha) sekä tuuli (309 800 ha).
Luonnonvarakeskuksen mukaan metsiköiden laatua alentavia tuhoja esiintyi yhteensä 3,06 miljoonalla hehtaarilla, mikä on 15,8 prosenttia puuntuotannon metsämaan pinta-alasta.
Talvi oli koko maassa lauha, ja lunta oli monin paikoin vähän, mikä pienensi puustoon kohdistuvaa lumitaakkaa ja siten lumituhojen määrää.
Vähäinen lumipeite vaikutti myös hirvituhoihin, joiden aleneva trendi jatkui vuonna 2025. Vähälumisuus lisää hirvien liikkumista ja hajauttaa laidunnusta laajemmalle alueelle vähentäen hirvien aiheuttamia vaurioita paikallisesti.
”Viileä alkukesä hillitsi sekä kirjanpainajan että männyillä elävän okakaarnakuoriaisen parveilua, ja uusia esiintymiä havaittiin kesän aikana vähemmän kuin edellisenä vuonna”, kertoo erikoistutkija Tiina Ylioja Luken tiedotteessa.
Kirjanpainajan vioittamia kuusia havaittiin VMI:ssä 49 700 hehtaaria. Kirjanpainajahavaintojen määrä on noussut vuodesta 2011 lähtien kohoten vuoden 2023 ennätyslukemiin.
Lahottajasienien aiheuttamia tuhoja havaittiin edelleen runsaasti. Suurimman suurimman osan tuhoista aiheutti juurikääpä. Juurikääpätuhojen määrä oli vuonna 2025 pitkän aikavälin keskiarvon tasolla, mutta määrä on todennäköisesti aliarvio, sillä juurikääpää on usein vaikeaa tai mahdotonta havaita päällepäin.
Uusia hyönteistuhoesiintymiä oli edellisvuotta vähemmän.
Puistopuilta löydettiin viime vuonna uusia sienitauteja. Ruskovyökariste havaittiin Suomessa ensimmäistä kertaa syksyllä 2025 Varsinais-Suomessa. Sienestä kärsinyt vuorimänty kasvoi puistossa. Ruskovyökariste on A2-karanteenituhooja, jonka leviämistä suositellaan rajoitettavaksi kansallisilla sääntelytoimilla.
”Kyseessä on uusi ja potentiaalisesti haitallinen vieraslaji Suomessa männyillä, joten sienen leviämistä ja vaikutuksia tulisi nyt tutkia Suomen oloissa”, sanoo löydön tehnyt johtava tutkija Eeva Terhonen Lukesta.
Myös toinen uusi sienilaji on aiheuttanut tuhoa pääkaupunkiseudun puistojalavissa. Oksien kuolemista aiheuttava sieni Phaeobotryon ulmi lienee hyötynyt tavallista kuumemmista kesistä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
