Tulvavirtauksista puuttuu yhä tietoa

JYVÄSKYLÄ (MT)

Turvesoiden tulvavesien hallintaan pitää panostaa nykyistä enemmän, valtakunnallisessa turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojeluhankkeessa (Taso) todettiin.

Vuosina 2011–2014 Keski-Suomessa Saarijärven reitillä tutkittiin kolmea turvesuota, yhtä luonnontilaista suota ja kolmea metsäojitusaluetta. Hankkeessa oli peräti 30 osahanketta.

Hankkeessa testattu automaattinen jatkuvatoiminen veden laadun ja virtaaman mittaus on lupaava menetelmä vesistökuormituksen seuraamiseen. Hankekoordinaattori Pia Högmanderin mukaan yksittäisten rankkasateiden vaikutus kokonaiskuormitukseen ei vaikuta merkittävältä.

Turvesoiden virtaaman hallinta ja mittakaivojen mitoitus tuottivat eniten päänvaivaa.

Hankkeen kokemusten perusteella automaattiset seurantamenetelmät vaativat kehittämistä ja yhdenmukaistamista.

Vapon kehityspäällikön Jaakko Soikkelin mielestä yli 20 vuotuista vesinäytettä antavat turvesuon kuormituksesta yhtä luotettavan kuvan kuin jatkuvatoiminen mittaus.

Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajan Risto Sulkavan mielestä pintavalutuskentät toimivat hyvin. Kemikalointiin hän on pettynyt, se on vielä hallitsematon prosessi.

Turvemaat Sulkava jättäisi avohakkuiden ulkopuolelle. Metsätalous ja turvetuotanto ovat ottaneet oikeita askelia vesiensuojelussa.

Järvi-Suomen Metsänomistajien liiton aluejohtaja Pauli Rintala ei lämmennyt turvemaiden avohakkuukiellolle. Jatkuva kasvatus onnistuu korkeintaan kitumailla.

Metsätalouden humuskuormitus oli Rintalalle yllätys. Kunnostusojitukset eivät lisää humuksen kulkeutumista niin paljon kuin yleisesti luullaan.

Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Maarit Loiskekoski kehui hankkeen koulutuksia. Vesiensuojeluoppia on annettu laajasti myös pienille toimijoille.

Uusien menetelmien testaaminen on antanut hyvää tietoa mittausasemien perustamista varten, Loiskekoski sanoi.

Hanke tuotti yhdessä metsäalan ja turvetuotannon asiantuntijoiden kanssa ohjeita, työkaluja ja toimintamalleja vesiensuojeluun suunnittelijoille ja töiden tekijöille. Uusin tutkimus ja käytännön kokemukset otettiin opiksi.

Hankkeen yhteydessä uusittiin metsätalouden vesiensuojelusuositukset ja laadittiin ohjeita ja lomakkeita. Lisäksi kehitettiin metsätalouden valuma-alueista suunnittelua.

Keski-Suomen elykeskuksen suunnittelupäällikkö Esa Solismaa kehui hanketta parhaaksi, jonka hän tuntee.

Hanketta rahoittivat kolme ministeriötä, kolme kuntaa, Metsäkeskus, Metsähallitus, Vapo ja Keski-Suomen liitto.

REIJO VESTERINEN

Avaa artikkelin PDF