”Lohisaalis ei jakaudu oikeuden-mukaisesti meren ja joen kesken”
Tornio-Muoniojokiseura ry:n mukaan oikeudenmukaisuus ei toteudu lohen kalastuksessa. Tornionjoen vuosisaalis jää 5 000 loheen, kun Itämereltä joen lohia kalastetaan 100 000.
Maaliskuun alkuun mennessä Tanska on pyytänyt jo 12 559 lohta. Saaliissa on Tornionjoen lohta saman verran kuin Tornionjoelta saatiin viime kesänä.
Seuran työvaliokunnan mukaan luvut kertovat Itämeren lohipolitiikan mielettömyydestä. Tanskasta ei laske Itämereen yhtään lohijokea.
Seuran tavoite on joen vaelluskalakantojen vahvistaminen. Nyt poikasten iso kuolleisuus merellä ja meripyynnin kestämätön kalastuspaine vähentävät lohta.
Seura vaatii viranomaisilta pian toimia äärimmäisen uhanalaiseksi taantuneen meritaimenen suojelemiseksi.
Itämerellä tulee noudattaa merioikeussopimusta ja sen kutuvaltioperiaatetta. Ruotsi lopetti avomeripyynnin, kun Suomessa maa- ja metsätalousministeriö keskittyy vain lisäämään lohen merikalastusta.
”Jos lohikanta ei kestä kalastusta kotijoessaan, se ei kestä sitä missään muuallakaan”, työvaliokunta korostaa.
Se vaatii Suomea toimimaan EU:n kalastuspolitiikan uudistuksissa niin, että joen lohi poistetaan merillä kiintiöitävien kalojen joukosta.
Joen lohikiintiö on asetettava niin, että jokeen riittää emokaloja kutemaan.
Tornionjoen kappalemääräinen nousutavoite tulee asettaa niin, että huonoinakin vuosina jokeen nousee 60 000 lohta.
Istutuslohet mukaan lukien Itämeren maiden lohisaaliin arvo on vain 2–3 miljoonaa euroa.
Tornionjokivarren viehekalastus on rahankäytöltään jo nyt yhtä suurta kuin koko Itämeren saalis, vaikka joen kalastusmatkailu heikon lohikannan vuoksi onkin yhä alkutekijöissään ja tuotteistamatta.
MT
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
