EU-parlamentti haluaa kiristää unionin suojelutavoitetta – Kolmasosa suojeltava 2030 mennessä, päätöslauselma sanoo

Suomen metsäala on muistuttanut, että EU:n metsästrategiassa pitää olla mainittuna myös talouskäyttö. Kuva: Petri Jauhiainen

Euroopan parlamentin mukaan 30 prosenttia maailman maa- ja vesialueista tulisi suojella vuoteen 2030 mennessä.

Jokaisen EU-jäsenmaan tulisi sitoutua tavoitteeseen, lausunnosta Euroopan parlamentissa neuvotellut suomalaismeppi Ville Niinistö (vihr.) kertoo MT:lle.

”EU:n tulee ensin määritellä, mitä suojelun piiriin lasketaan. Sen jälkeen jokaisen jäsenmaan tulisi sitoutua tähän tavoitteeseen – silloin voimme vaatia samaa myös muilta mailta”, Niinistö sanoo.

Euroopan komissio esittää kevään aikana strategian luonnon monimuotoisuudelle. Se on osa uutta kunnianhimoista ilmasto- ja ympäristösopimusta (Green Deal).

Euroopan parlamentti julkaisi aiheesta päätöslauselman, jolla se toivoo EU:n kiristävän monimuotoisuustavoitteitaan.

Kukin jäsenmaa voisi päättää omista toimenpiteistään, mutta Suomessa suojeluvaatimuksia pitäisi kiristää Niinistön mukaan erityisesti meri- ja rannikkoalueilla sekä Etelä-Suomen maa-alueilla.

”Miljoona lajia on vaarassa kadota sukupuuttoon vuoteen 2030 mennessä. Toimia tarvitaan nopeasti, ja tavoittelemme Pariisin ilmastosopimuksen kaltaista vaikuttavuutta. Myös meillä Suomessa riittää tekemistä.”

Euroopan parlamentin päätöslauselmat eivät ole sitovia, mutta ne antavat komissiolle viitettä siitä, mihin suuntaan vihreän kehityksen ohjelmaa pitäisi viedä.

Parlamentin päätöslauselma ei erikseen määritä suojeluvaatimuksia metsille. MT:n tietojen mukaan EU-komission työryhmissä on harkittu sitä, pitäisikö metsille esittää omia suojelu- tai ennallistamistavoitteita.

Suojelutavoitteiden lisäksi parlamentti vaatii, että vahingoittuneista elinympäristöistä 30 prosenttia tulisi ennallistaa vuoteen 2030 mennessä. Suomessa ennallistamistoimia tulisi tehostaa erityisesti lintukosteikoilla ja tietyillä metsitetyillä suoalueilla, Niinistö sanoo.

Ennallistamisesta voitaisiin maksaa korvauksia maanomistajille.

”Soita ennallistettaessa saataisiin sekä monimuotoisuus- että ilmastohyötyjä. Lisäksi maanomistajat saisivat korvauksia”, Niinistö perustelee.

Euroopan komission on Niinistön mukaan tärkeää valvoa tarkemmin, että EU:n luonnonsuojelusäädöksiä noudatetaan. Sanktioita parlamentti ei kuitenkaan ehdota.

EU-komissio aikoo julkaista loppuvuodesta unionille metsästrategian.

Metsästrategian tulisi tunnustaa kestävän metsänhoidon merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ottaa huomioon sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys, parlamentin päätöslauselmassa todetaan.

Niinistön mukaan metsästrategiassa käytetään kevyitä ohjauskeinoja, koska jäsenmaiden metsien käyttö on jokaisen omassa päätäntävallassa.

Metsätalous pitäisi linkittää yhteen monimuotoisuustavoitteiden kanssa.

”Metsätalouden on mentävä suuntaan, joka menee luonnon ehdoilla ja tuottaa entistä enemmän kehittyneempiä tuotteita. Tämä on myös sitä, mitä kuluttajat haluavat.”