Stora Enson toimitusjohtajan hurja visio: "Kaikki mitä nyt tehdään fossiilisista raaka-aineista, voidaan tulevaisuudessa tehdä puukuiduista"

Fossiilisten tuotteiden korvaaminen biopohjaisilla tulee näkymään monen yhtiön toiminnassa tulevina vuosina, uskoo Stora Enson toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström. Kuva: Kari Salonen

Stora Enson pääkonttorilla Helsingin Kanavarannassa tapaamiseen astelee lempeänoloinen mies. "Maistuisiko kuppi kahvia, itse otan ainakin", sanoo toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström, ja käväisee innovaatiokeskuksen kahvipisteellä. Huoneessa on näytteillä uusia tuotteita, jotka on valmistettu osin tai kokonaan puusta.

Ilmasto- ja ympäristöasiat ovat nyt pinnalla, ja metsäteollisuudelle se tarkoittaa lukemattomia mahdollisuuksia luoda uutta liiketoimintaa, toki haasteitakin. Muutenkin monet megatrendit tukevat alaa: kasvava väestö, kaupungistuminen, köyhyyden vähentyminen, digitalisaatio ja kuluttajien ekotietoisuuden kasvu.

"Näistä ilmaston lämpeneminen on todennäköisesti tärkein. Puu on materiaali, joka kasvaa uudelleen, puukuitu voidaan käyttää 7–8 kertaa kierrättämällä, ja lisäksi se on fossiiliton materiaali. Kuinka moni muu teollisuuden ala voi sanoa raaka-aineestaan samaa?", Sundström kysyy.

"Kaikki mitä nyt tehdään fossiilisista raaka-aineista, voidaan tulevaisuudessa tehdä puukuiduista."

Se merkitsee lukemattomia innovaatioita. Patentteja Stora Enso tehtailikin viime vuonna Suomessa kolmanneksi eniten Nokian ja Koneen jälkeen.

Sundström uskoo, että 10–15 vuoden päästä siirtyminen fossiilisista tuotteista biopohjaisiin näkyy Stora Enson ja muiden alan toimijoiden luvuissa selvästi. Vähän samaan tapaan kuin yhtiö on muuntautunut 2000-luvun alun paperiyhtiöstä kartongin ja sellun valmistajaksi.

"10 vuoden päästä markkinoilla on paljon tuotteita, joita vielä ei ole. Fossiilisesta öljystä tehtyjen tuotteiden korvaajia tulee metsäteollisuudesta, kuten esimerkiksi nanoselluloosa. Samoin puusta valmistettuja erilaisia rakennusmateriaaleja on paljon enemmän", Sundström visioi.

Stora Enso on Euroopan suurin rakentamisessa käytettyjen ristiin liimattujen massiivipuuelementtien valmistaja. Yhtiön CLT-tuotanto alkoi Itävallasta, ja uusin tehdas käynnistyi Ruotsin Gruvönissä maaliskuussa. Suomessa Stora Enso tekee Varkaudessa vanerista ristiin liimaamalla tehtyjä LVL-elementtejä.

Sundström uskoo, että nykyisten pohjoismaisten tehtaiden tuotanto riittää vastaamaan ainakin parin–kolmen vuoden kysyntää. Kun Suomessa ja Ruotsissa on luotu markkinat massiivipuuelementeille, voidaan investoida lisää. "Olen vakuuttunut, että monikerroksisten puutalojen ja -rakennusten määrä kasvaa Suomessa ja Ruotsissa voimakkaasti."

Viime vuonna puukerrostaloja oli Suomessa vasta 65. Määrä voi kasvaa vauhdilla, sillä poliitikot etsivät keinoja hillitä ilmastonmuutosta. Puurakennukset nähdään tehokkaina hiilen varastoina.

Vaalien alla Suomessa keskusteltiin sopivista hakkuumääristä. Vastaavaa debattia ei Sundströmin mukaan käydä muualla Euroopassa. Ruotsissa keskustelu liittyy lähinnä metsänhoitoon ja metsien monimuotoisuuteen. Puolassa määristä on ollut vain varovaista puhetta, ja Keski-Euroopassa taas koko metsäkäsitys on muutenkin kovin erilainen. Kanadassa hakkuumääristä keskustellaan, mutta sieltä puuttuu pohjoismainen metsän uudistamisvelvollisuus.

Metsäkeskusteluun voi vaikuttaa myös se, että moni Euroopan maa on riippuvainen hiilestä. "Voi olla jonkinlaista kateutta siitä, että pohjoisilla tai metsävaltioilla on parempi mahdollisuus muuttaa talouttaan ja pienentää hiilijalanjälkeä. Sillä on vaikutusta tuleviin työpaikkoihin."

Siirtyminen fossiilisista tuotteista biopohjaisiin lisää tarvetta käyttää uusiutuvia raaka-aineita. Hakkuita olisi Sundströmin mielestä vara nostaa Suomessa 80–85 prosenttiin metsien kasvusta. Jos puun käyttöä jarrutetaan liikaa, hidastaa se hiilen sitoutumista ja on haitallista ilmastolle.

"Eurooppalaisten maiden pitäisi kuunnella enemmän, mitä metsävaltiot ovat asioista mieltä ja miten metsiä hoidetaan."

Sundström uskoo, että keskustelu puun käytöstä helpottuu jatkossa muun muassa siksi, että kierrätyspaperia ja -kartonkia käyttävä teollisuus sijaitsee Keski-Euroopassa. Siellä on ymmärretty, että raaka-ainetarpeen kannalta on tärkeää turvata neitseellisen kuidun saanti Pohjoismaissa.

Entä millainen on metsäjohtajan oma suhde metsään? Sundströmin isoisä työskenteli aikanaan sahalla Pohjois-Ruotsissa. Samoin hänen oma isänsä ennen opiskeluitaan.

Omaa metsää Sundströmillä ei ole, vaikka suvusta sitä löytyykin. "Pidän luonnossa olemisesta. Vietän aikaa Tukholman saaristossa olevalla kesäasunnolla. Se on saaressa, missä on metsää."