Syksy ja alkutalvi hellivät korjuuyrittäjiä – nyt jännitetään, jatkuvatko ennätykselliset korjuukelit

Jarno Iso-Junnu teki harvennusta Pukkilassa viime viikolla. Kuva: Kari Salonen

Jarno Iso-Junnu hyppää moton puikkoihin ja käynnistää koneen. Hetken päästä lumi pöllyää, kun rungot rysähtävät maahan.

Syksyn korjuut ovat sujuneet tavanomaista paremmin ympäri maata. Kuivat kelit ja vähäinen kelirikko ovat olleet otollisia Metsä Groupin hakkuille.

"Korjuukelit ovat olleet erinomaiset eikä syksyn kelirikkoa ole ollut ollenkaan", Metsä Groupin Itä-Uudenmaan operaatioesimies Juho Jokimies kertoo.

Hän toivoo, että lämpötilat pysyisivät pakkasen puolella.

"Jos keli lauhtuu niin kelirikko alkaa välittömästi. Se olisi korjuiden kannalta surkeaa."

Jokimiehen mukaan kaikki syksylle suunnitellut hakkuut on voitu toteuttaa ja paiskia päälle vielä vähän ylimääräistä.

Uudellamaalla ei ole vielä päästy talvileimikoille. Niitä on kuitenkin Jokimiehen mukaan tarjolla jatkuvasti.

"Eniten meillä tehdään tällä hetkellä kuivan kelin harvennuksia."

Jokimies kertoo, että hänen alueensa korjuumääriä on voitu kasvattaa noin 20 prosenttia viime vuonna samaan ajankohtaan verrattuna. Hakkuukoneet ovat käyneet elokuusta alkaen jatkuvasti ilman taukoja.

"Elokuun sateita lukuun ottamatta on ollut rutikuivaa koko syksy."

Kuivat kelit ovat hyödyttäneet koneyrittäjiä.

"Koneita on voitu pitää päällä jatkuvasti ilman epävarmuutta hakkuiden jatkumisesta", hakkuukoneyrittäjä Eino Ylikoski kertoo.

Ylikosken mukaan näin hyvät korjuusäät menevät kuuden vuoden sykleissä.

"Viimeksi kuusi vuotta sitten kelit suosivat meitä näin hyvin."

"Toivottavasti lumi pysyy maassa, jotta pääsemme jatkamaan samaa hyvää vauhtia."

Metsä Groupin tuotantopäällikkö Pasi Arkko kertoo korjuiden sujuneen syksyllä myös koko maan tasolla mainiosti. Korjuumääriä on voitu kasvattaa jonkin verran viime vuodesta koko Suomessa.

"Kaikki hakkuut ovat menneet suunnitelmien mukaan. Keli muuttui kesästä suoraan talveksi, mikä on vain hyvä asia."

Hän ei ole huolissaan tulevista suojakeleistä. "Nautitaan näistä keleistä, kun vielä voidaan."

Arkon mukaan teiden hyvä kantavuus on sallinut hakkuut vaikeissakin paikoissa. "Olemme päässet pehmeille tieosuuksille pelto- ja mökkiteiden varteen."

Myös turvemaakohteet vaativat kantavan maapohjan.

"Turvemaakohteiden korjuita pyrimme lisäämään ympäri vuoden", Arkko mainitsee.