Led-valoja löytyy moneen lähtöön – mikä erottaa laatuvalon tusinatavarasta?

Led-valot ovat syrjäyttäneet hehkulankapolttimot lähes täysin. Aikaisempiin valoihin verrattuna puolijohdetekniikkaan led-valaisimien ominaisuudet vaihtelevat enemmän eikä vertailu eri valaisimien välillä ole helppoa. Kuva: Pekka Fali

Hehkulamppujen aikaan työvalon ostaja tiesi mitä sai, mutta led-­valaisimen kohdalla ei ole varmuutta mitä paketista paljastuu.

Puolijohdetekniikkaan perustuvat led-valot ovat syrjäyttäneet hehkulankavalaisimet vuosikymmenessä.

”Viimeiset halogeenivalaisimet poistuivat mallistosta noin kolme vuotta sitten, eikä niitä enää kysytä”, Isojoen Konehallin valaisimista vastaava tuote­päällikkö Tommy Backlund kertoo.

Alkuun led-valojen hinnat olivat jopa kymmenkertaiset hehkulamppuvaloihin verrattuna. Hinnat laskivat nopeasti.

”Kun 2014 ostin kuorma-autoon led-huomiovalovilkut, ne maksoivat 360 euroa. Kun ostin 2020 samantasoiset valot maksoivat enää 80 euroa, jyväskyläläinen asfaltinpaikkausyrittäjä Arto Siekkinen kertoo.

Hinta oli tippunut kuudessa vuodessa viidesosaan alkuperäisestä.

Samaan aikaan kun ledien hinnat laskivat, niiden ominaisuudet kehittyivät.

”Kymmenessä vuodessa led-valojen teho kasvoi noin 40 prosenttia. Silti ei olla vielä lähelläkään teoreettista maksimia sähkövirran muuttamisessa valoksi”, led-valaisimia maahantuovan Limic Oy:n toimitusjohtaja Pasi Pouri sanoo.

Led-työvalot maksavat halvimmillaan muutaman euron, mutta ulospäin samalta näyttävä valaisin voi maksaa kaksinkerroin enemmän. Mistä kuluttaja tietää, mikä valaisin antaa rahalle vastinetta?

”Se on vaikea kysymys, sillä led-valojen keskeisten komponenttien laatu vaihtelee voimakkaasti, mutta ulospäin eroja ei näe”, pietarsaarelaisen työvalaisinvalmistajan Nordic Lightsin myyntijohtaja Antti Turja sanoo.

Nordic Lights toimittaa ensiasennus­valoja muun muassa Ponsselle ja Caterpillarille.

Led-valon sydän on muutaman neliö­millimetrin kokoinen led-chippi. Puolijohdekomponentti muuttaa siihen johdetun muutaman watin sähkötehon näkyväksi valoksi.

Tasku- ja otsalampuissa ledejä on yleensä yksi, mutta isoissa työvalaisimissa niitä voi olla kymmeniä.

Otsa- tai taskulampuissa valon tuottamiseen riittää yleensä yksi led, joka näkyy usein lampun optiikan takana keltaisena täplänä. 

Lähes kaikki led-valojen chipit valmistetaan Kiinassa, Taiwanissa ja Koreassa sijaitsevissa tehtaissa. Robotit latovat nuppineulan pään kokoisia osia pohjalevylle huimalla vauhdilla. Vaikka valmistus on automatisoitu, se ei takaa komponenttien tasalaatuisuutta.

Samasta koneesta tulevat chipit näyttävät ulospäin samanlaisilta. Erot paljastuvat vasta, kun ledit sytytetään osana valmistukseen kuuluvaa testausta. Halutulla värilämpötilalla palavat ledit ovat arvokkaimpia, ja ne erotellaan käytettäviksi kalleimmissa valaisimissa.

Värintoistoltaan ja värilämpötilaltaan suunnittelukriteereiden äärilaitoja edustavat ledit päätyvät halvimpiin valaisimiin.

”Tasalaatuisista chipeistä valmistettujen valaisimien värilämpötila on tasainen koko valokeilassa. Esimerkiksi lumenaurauksessa matalampi värilämpö­tila on eduksi. Metsäkonekäytössä taas värintoisto on tärkeää, jos halutaan tunnistaa neulastoltaan vaurioituneet puut”, Turja kertoo.

Hakkuukoneen valaisimien värintoiston tasaisuudella on merkitystä siihen, miten puiden neulasten väri erottuu pimeässä ja miten kuljettaja tunnistaa heikot puuyksilöt. Kuva: Jaana Kankaanpää

Valon tasalaatuisuus erottaa kalliin ja halvan valaisimen. Kuluttajan on myös vaikea tietää, kuinka paljon valaisin antaa todellista valotehoa. Valaisimia myydään valovirran yksiköillä eli lumeneilla, jotka usein perustuvat komponenttien valmistajien yksittäisille ledeille antamiin lukuihin.

Käytännössä valaisimen teho on pienempi, sillä valoa hukkuu optiikkaan eikä valaisimen todellista valotehoa useinkaan mitata. Kuluttaja on valotehon suhteen valmistajan antaman informaation varassa, johon siihenkään ei ole aina luottamaista. Limicin Pourin mukaan markkinoilla on ollut valmistajia, joiden tuottamien valaisimien valotehoista annettuja lukemat olivat tekaistuja.

Valomittausta helpompi tapa kuvata valaisimen tehoa on ilmoittaa sen ottama sähköteho watteina. Se kertoo, minkälainen virtalähde valaisimelle on rakennettu, mutta ei suoraan valontuotosta.

”Noin 30 prosenttia led-komponentin ottamasta tehosta muuttuu valoksi, loput lämmöksi. Lämmönhallinnalla on suora vaikutus siihen, miten pitkään valo kestää, kuinka paljon siitä saadaan valoa ja kuinka sen värilämpötila pysyy”, Limicin Pasi Pouri sanoo.

Valmistajilla voi olla houkutus ohjata ledille paljon virtaa. Näin saadaan kyllä valoa, mutta se tapahtuu käyttöiän kustannuksella.

Led-komponenttien ja valaisimien valmistajien välillä on Pourin mukaan suuria eroja siinä, miten valaisimen jäähdytys on ratkaistu. Hyvin jäähdytetyt valaisimet kestävät pidempään kuin kuumana käyvät, mutta niiden valmistaminen on kalliimpaa.

Led-valaisimien hintaan tuo eroa myös mekaanisen rakenteen erot. Edullisten valaisimien kyky vastustaa kondenssi­veden kertymistä laitteen sisälle on usein heikompi. Eroja löytyy myös sähkömagneettisen häiriösuojauksen tasossa ja runkomateriaalin korroosionkestävyydessä. Esimerkiksi valaisimien painevaletuissa alumiinirungoissa käytetty seos voi syöpyä Suomen oloissa tiesuolan vaikutuksella tavalla, josta valmistajilla ei ole ollut aavistustakaan.