Tutkimus: Metsänhakkuiden lopettaminen on varsin tehoton keino ilmastonmuutoksen torjunnassa

Pohjoisen vyöhykkeen havumetsä on epävakaa hiilivarasto, joka voi hetkessä vapauttaa siihen varastoituneen hiilen. Näin kävi viikolla Myrskylässä, jossa metsää paloi 37 hehtaaria. 

Hakkuiden lopettaminen on varsin tehoton keino ilmastonmuutoksen torjunnassa, eikä sillä voida korvata päästöjen vähentämispyrkimyksiä, ilmenee kansainvälisen tutkimusryhmän tuoreesta tutkimuksesta.

Hakkuiden rajoittaminen puhuttaa Suomessa, mutta metsien talouskäytön lopettaminen edes globaalissa mitassa ei riitä ratkaisuksi ilmastonmuutokseen. Tutkijoiden mukaan hakkuiden pysäyttämiseen tuottama hiilivarasto vastaa vain neljän vuoden hiilidioksidipäästöjä maapallolla.

Arvostetun Science-lehden julkaisema tutkimus asettuu linjaan hallitusneuvottelujen ilmastoasiantuntijana käytetyn Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalaksen näkemysten kanssa.

Taalas on korostanut päästöjen vähentämisen ensisijaisuutta ilmastonmuutoksen torjunnassa. Hänen hallitusneuvottelujen ilmastokatsauksessa esittämät näkemykset joutuivat voimakkaan arvostelun kohteeksi erityisesti sosiaalisessa mediassa toukokuun alussa.

Science-lehden julkaisemassa tutkimuksessa arvioitiin, miten hakkuista luopuminen maailmanlaajuisesti vaikuttaisi metsien hiilivarastoihin. Lopputulos oli, että metsätalouden alasajo kasvattaisi maanpäällisiä hiilivarastoja vain 15–16 prosenttia nykyisestä.

Suomen kannalta tutkimuksen mielenkiintoiseksi tekee se, että pohjoiset havumetsät sopivat erityisen huonosti hiilen varastointiin, koska niissä esiintyvät hyönteistuhot sekä tuuli- ja paloriskit voivat vapauttaa hiilen nopeassa tahdissa takaisin.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen luonnehtii tutkimusta tarpeelliseksi.

”Se antaa lisävalaistusta metsien rooliin ilmastonmuutoksen hillinnässä globaalissa mittakaavassa. Metsänhoitotoimien lopettamisella saataisiin teoriassa neljän vuoden ihmiskunnan päästöjä vastaava lisähiilivarasto, mutta samalla sadat miljoonat ihmiset menettäisivät energianlähteensä ja puutuotteita ei tulisi markkinoille”.

Asikaisen mukaan tutkimus tukee Suomessa harjoitettua metsänhoitoa hiilensidonnan tavoitteiden näkökulmasta.

”Boreaalisia metsiä käsittelevässä kohdassa todetaan, että metsänhoito on lisännyt maa-alan suurinta mahdollista biomassan kantokykyä metsänviljelyn kautta ja toisaalta torjumalla luontaisia tuhoja kuten metsäpaloja ja niiden riskejä. Toisaalta siinä todetaan, suojelluissa metsissä voi olla vähemmän luontaisesti biomassaa, koska talousmetsät ovat viljavammalla maalla”.

Tutkimuksesta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.