Ilmastopaneeli: Turpeen energiakäytön lopettaminen ja turvemaiden järkevä käyttö vähentäisivät Suomen päästöjä merkittävästi
Ilmastopaneeli korostaa, että siirtymä pois turpeen ja turvemaiden käytöstä on tehtävä oikeudenmukaisesti.
Turvemaiden päästöihin lasketaan turpeen poltto, turvepeltojen päästöt sekä maaperäpäästöt pelloista ja turpeenottoalueilta. Kuva: Kari SalonenTurvemaiden päästöt kattavat lähes puolet kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, selviää ilmastopaneelin tuoreesta raportista. Turvemaiden päästöihin lasketaan turpeen poltto, turvepeltojen päästöt sekä maaperäpäästöt pelloista ja turpeenottoalueilta.
Yhteensä päästöt ovat noin 22 megatonnia hiiliekvivalentteina mitattuna. Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat yhteensä noin 48 megatonnia hiiliekvivalentteina.
Ilmastopaneelin raportin mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei anna aihetta lisätä turpeen tuotantoa.
”Päinvastoin meidän täytyy vahvemmin irrottautua fossiilisista polttoaineista”, ilmastopaneelin puheenjohtaja, ympäristöekonomian emeritusprofessori Markku Ollikainen sanoo.
Myöskään turvepeltoja ei Ollikaisen mukaan ole tarvetta lisätä ruuan omavaraisuuden varmistamiseksi.
”Maataloudessa on enemmän kustannuskriisi kuin ruuan riittävyysongelma.”
Turpeen varmuusvarastot tulee luoda huoltovarmuuskeskuksen määräysten mukaan, mutta turve ei ratkaise esimerkiksi kaupunkien lämmitysongelmaa, Ollikainen sanoo.
Jääkauden jälkeen uutta turvetta on kasvanut noin puoli milliä vuodessa.
Ilmastopaneeli kertoo, että enemmistö viljelijöistä vastustaa turvepeltojen poistamista, mutta olisi valmis välttämään uusien turvepeltojen raivaamista. Hieman yli puolet metsänomistajista olisi valmis jättämään metsäoperaatiot pois heikosti tuottavista turvemetsistä.
Turvetuottajat kokevat siirtymän suunnittelemattomaksi ja hallitsemattomaksi.
Sen sijaan kansalaisten piirissä turpeen energiakäytön hyväksyttävyys on vähentynyt. Ilmiötä voi selittää syksyllä 2020 lanseerattu turpeen vähentämistä edistävä Irti turpeesta -kansalaisaloite, joka etenee eduskunnan käsittelyyn. Riittävän määrän allekirjoituksia on kerännyt myös kansalaisaloite, joka vaatii turpeen luokittelemista uusiutuvaksi luonnonvaraksi.
Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Kari Minkkinen kertoo, että turve uusiutuu hyvin hitaasti.
”Jääkauden jälkeen uutta turvetta on kasvanut noin puoli milliä vuodessa”, Minkkinen sanoo. Käytännössä se siis tarkoittaa, että metrin paksuisen turvekerroksen muodostumiseen kuluu 200 vuotta.
Maataloudessa on enemmän kustannuskriisi kuin ruuan riittävyysongelma.
Turvemaiden päästöjen vähentämiseksi tarvitaan selkeitä linjauksia ja johdonmukaista politiikkaa, lisää kannustimia ja tietoa sopivista menetelmistä sekä tutkimusvarojen ohjaamista turvetta korvaaviin tuotteisiin.
Ilmastopaneelin raportin mukaan turpeen energiakäytön lopettaminen ja turvemaiden järkevä käyttö vähentäisi Suomen päästöjä ja vahvistaisi maankäyttösektorin hiilinieluja.
Ilmastopaneeli kuitenkin korostaa, että siirtymä pois turpeen ja turvemaiden käytöstä on tehtävä oikeudenmukaisesti.
Nykyisten turvetuotantoalueiden jälkikäyttöön on raportin mukaan useita vaihtoehtoja. Alueet voi ennallistaa, muuttaa pelloksi tai metsittää. Ennallistaminen ja metsittäminen lisäävät alueen hiilinieluja.
Ennallistamisen ja tavanomaisen viljelyn väliin mahtuu myös kosteikkoviljely, jossa pohjaveden pintaa nostetaan ja alueella viljellään märkyyteen soveltuvia kasveja.
Metsäpuolella turvemaiden ennallistamista on tehty jo kauan, mutta enimmäkseen valtion mailla. Yksityinen metsänomistaja voi kuitenkin hakea valtiolta rahoitusta, jos haluaa ennallistaa suometsän, Kari Minkkinen vinkkaa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat




