Väitös: Talousmetsistä saataisiin enemmän hyötyjä, jos niitä hoidettaisiin luonnonmetsiä jäljitellen

Säästöpuut ja kulotus ovat tärkeimpiä keinoja, joilla talouskäytössä olevissa metsissä voidaan jäljitellä luonnontilaisen metsän kehitystä. Kuva: Timo Aalto

Itä-Suomen yliopistoon tehdyssä metsätieteen väitöstutkimuksessa on selvinnyt, että metsistä saataisiin enemmän hyötyjä, jos metsän hakkuissa jäljiteltäisiin luontaisten metsien kehityskulkua nykyistä paremmin.

Väitöstutkimuksessa todetaan, että avohakkuiden yhteydessä jätettävä säästöpuusto ja hakkuun jälkeen tehtävä metsänpohjan ja säästöpuiden kulotus auttavat ylläpitämään metsien kykyä tarjota erilaisia ekosysteemipalveluita monipuolisesti.

Säästöpuut ja kulotus ovat tärkeimpiä keinoja, joilla talouskäytössä olevissa metsissä voidaan jäljitellä luonnontilaisen metsän kehitystä. Hyödyt havaitaan metsien tärkeiden varpujen – mustikan ja puolukan – pölytyksessä ja marjasadossa, pölyttäjähyönteisten monimuotoisuudessa, sekä tuholaisia torjuvien loishyönteisten määrissä.

"Aiemmin säästöpuiden ja kulotuksen katsottiin turvaavan etenkin monimuotoisuutta, mutta tutkimuksemme osoittavat nyt ensimmäistä kertaa, että niillä on tärkeä merkitys myös metsien toiminnan ja ekosysteemipalveluiden ylläpitämisessä. Siksi niiden merkitys on tärkeää myös metsien monikäytön turvaamisessa", väitöskirjan tekijä, tutkija Antonio Rodríguez toteaa Itä-Suomen yliopiston tiedotteessa.

Rodríguez huomauttaa, että monesti metsien käyttöä ja käytön kestävyyttä arvioidaan ensi sijassa puuntuotannon näkökulmasta. Puuntuotannon painottaminen johtaa hänen mukaansa rakenteellisesti yksipuolisiin metsiin, joissa metsän tarjoamien hyötyjen ja ekosysteemipalveluiden rooli jää vähemmälle huomiolle. Tällöin metsien monimuotoisuutta ei pystytä riittävästi turvaamaan.