Metsä nostaa pysyvään hoitoon joutuneen hoitomaksuja: Puut voi joutua hakkaamaan, mutta maapohjia ei tarvitse myydä
Jos pientä eläkettä saavalla metsänomistajalla ei ole säästöjä, hoitomaksut on katettava myymällä puuta.
Kun kunta määrittelee pysyvän hoidon asiakasmaksua, metsäomaisuuden lasketaan tuottavan kuukausittain tuloa. Jos hoidossa olevan metsänomistajan todelliset kuukausitulot ovat pienet ja säästöt loppuvat, hoitomaksujen kattamiseksi on myytävä puuta. Kuva: Jaana KankaanpääJos ikääntynyt metsänomistaja joutuu sairauden vuoksi pysyvään hoitoon, metsäomaisuus vaikuttaa kunnan laskuttamiin asiakasmaksuihin.
”Kaikki säännölliset nettotulot huomioidaan todellisten tulojen mukaan. Metsän tilanne on erilainen. Sille määritellään laskennallinen tuotto”, kertoi metsätilarakenteen johtava asiantuntija Antti Pajula metsäkeskuksesta Seinäjoella keväällä järjestetyillä Polvelta toiselle -messuilla.
Nettotuloissa otetaan huomioon esimerkiksi eläke- ja vuokratulot.
Vaikka metsästä ei tulisi todellisia tuloja hoitovuosina, sille määritellään teoreettinen tuotto. Sen määrän ratkaisevat metsän pinta-ala ja sijaintipaikkakunta.
”Metsätalouden vuosituotto lasketaan Verohallinnon paikkakuntakohtaisten arvojen perusteella. Kuukausituotto saadaan jakamalla tämä 12:lla ja siitä määrästä tehdään 10 prosentin vähennys”, Pajula totesi.
Esimerkiksi 40 hehtaarin metsätilan omistus Seinäjoella merkitsee 2 855 euron laskennallista vuosituottoa ja 214 euron kuukausittaista tuloa.
”Tämä on laskennallinen metsän tuotto. Siihen ei vaikuta, hakataanko metsää vai ei.”
Se henkilö – useimmiten omainen – joka vastaa hoidettavan henkilön talousasioista, joutuu tekemään säännöllisesti kunnalle tuloselvityksen.
Asiakasmaksuasetus määrää minimin sille, kuinka paljon asiakkaalle pitää vähintään jäädä rahaa omaan käyttöön hoitomaksujen jälkeen.
”Käyttörahaa pitää jäädä 15 prosenttia tuloista tai vähintään 108 euroa kuukaudessa”, kertoo johtava lakimies Sami Uotinen Kuntaliitosta.
Pitkäaikaisessa laitoshoidossa maksuperusteet ovat kaavamaiset.
Sen sijaan esimerkiksi tehostetun palveluasumisen maksuissa voi olla kuntakohtaista vaihtelua.
Pajulan kokemuksen mukaan lyhytaikaisessa laitoshoidossa, esimerkiksi Seinäjoella osa-aikaisessa intervallihoidossa, päivämaksu on kaikille sama eli tulot eivät maksuun vaikuta.
Pieni- ja keskituloisella eläkeläisellä metsän laskennallinen tuotto voi aiheuttaa todellisiin eläketuloihin nähden varsin korkean hoitomaksun.
Entä jos metsässä ei ole hakattavaa eikä sieltä pysty saamaan puunmyyntituloja?
”Jos metsä on erittäin taimikkovaltainen, voi pyytää metsänhoitoyhdistyksestä todistuksen ja saada sen avulla huojennusta laskelmaan”, Pajula totesi.
Jos pienituloisen metsänomistajan rahat eivät hoitomaksuihin muuten riitä, puita on myytävä, jotta laskut saadaan katettua.
Sen sijaan metsämaata ei tarvitse myydä pois.
”Lähtökohtana on se, että omaisuutta ei jouduta myymään”, Uotinen sanoo.
Hoitomaksuja korottavan vaikutuksen ja byrokratian vuoksi moni ikääntynyt metsänomistaja haluaa tehdä metsän omistajanvaihdoksen vielä hyväkuntoisena olleessaan.
”Silloin kun on sairaus, joka etenee hitaasti, on aikaa toimia”, Pajula totesi.
”Mutta jos oikeustoimikelpoisuus on mennyt esimerkiksi halvauksen vuoksi, ei ole enää muuta vaihtoehtoa sukupolvenvaihdokseen kuin maistraatin hyväksymä kauppa täydellä arvolla.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
