Valtuuskunta tivasikeinoja puunkäytön lisäämiseksi

Puun kysynnän lasku herätti huolta MTK:n metsävaltuuskunnan 70-vuotisjuhlakokouksessa tiistaina Helsingissä.

”Pohjois-Suomessa on tarjottu leimikoita asfalttitien varresta, mutta ostajaa ei löydy. Mitä MTK aikoo tehdä asialle?” kysyi Eero Törmänen.

Kun teollisuus vetäytyy pohjoisesta, puu ei tahdo mennä enää kaupaksi. Energiapuuksikaan ei kannata myydä, kun lämpölaitokset ovat kaukana. Niin sanottu nollaraja tulee koko ajan etelämmäksi.

MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mukaan ponnistuksia puunkäytön lisäämiseksi tehdään kovalla paineella.

”Puurakentaminen on hyvä esimerkki siitä, miten yhteistyöllä saadaan hyviä tuloksia. Bioenergia-ala voisi ottaa oppia ja uskaltaa investoida rohkeasti nyt kun suhdanteetkin ovat matalalla”, Marttila totesi.

Marttila harmitteli myös, ettei valtiovarainministeriö ymmärrä metsäsektorin mahdollisuuksia työllisyyden lisääjänä. Lisäksi ympäristöministeriö hankaloittaa metsäelinkeinon harjoittamista kaavoituksella.

Hän oli myös kovin huolissaan tiemäärärahojen leikkauksista, jotka rapauttavat eniten juuri puunkuljetusten kannattavuutta.

MTK:n metsävaltuuskunta haluaa kehittää metsätaloutta yrittäjämäiseen suuntaan, jotta puun käyttö lisääntyisi ja metsäteollisuuteen saataisiin uusia investointeja.

MTK aikoo hallitusohjelman välitarkistuksen yhteydessä esittää yhteisöverokantaan ja yrittäjäeläkemaksuun siirtymistä niille metsänomistajille, jotka kehittävät metsätalouttaan yrittäjämäiseen suuntaan, metsävaltuuskunnan puheenjohtajan Mikko Tiirola kertoi.

Esimerkiksi metsätilan omistajanvaihdoksia pitää Tiirolan mukaan edistää ulottamalla sukupolvenvaihdoshuojennukset maatilojen tapaan myös metsätiloille sekä kasvattaa metsätilojen keskikokoa.

Metsänomistajien keski-ikä on nyt noin 60 vuotta.

”Minkään muun teollisuuden alan kuin metsäteollisuuden raaka-ainehuolto ei ole valtaosin eläkeläisten käsissä”, Tiirola hämmästeli.

”Jos kaikki metsänomistajat kävisivät puukauppaa samalla intensiteetillä kuin maanviljelijä-metsänomistajat, puuta tulisi markkinoille 8 miljoonaa mottia lisää.”

”Keinot yrittäjämäisen metsätalouden edistämiseksi on moneen kertaan mietitty. Nyt tarvitaan vain päätöksiä”, hän vaati.

Tiirola muistutti, että metsäelinkeinoon vaikuttavia päätöksiä tehdään paljon Suomen ulkopuolella.

”Viimeksi tuli rikkidirektiivi. EU:ssa ei tulisi pohtia biomassaa tai avohakkuun sallittavuutta, vaan konkreettisia toimia metsäelinkeinon parantamiseksi.”

Kotimaassa valtiovallan tulisi hänen mukaansa poistaa puunkäytön lainsäädännöllisiä esteitä esimerkiksi julkisessa rakentamisessa.

Timo Junnila Länsi-Suomesta esitti huolensa Euroopan yhteisestä metsäsopimuksesta, jota parhaillaan laaditaan.

MTK:n kansainvälisten metsäasioiden asiantuntija Janne Näräkkä kuitenkin vakuutti, ettei siitä tarvitse olla huolissaan.

”Kestävän metsätalouden kriteerit ovat puolustustyökalu muun muassa ilmastosopimuksia vastaan. Venäjä on neuvotteluissa mukana ja ajaa vahvasti taloudellisen kannattavuuden näkökulmaa. Suomalaisten metsänomistajien toimintaan tämä sopimus ei vaikuta.”

SUVI NIEMI

ANTTI HIRSAHO

Avaa artikkelin PDF