Antti Vuorela metsissä on myös muokkaamalla uudistettua taimikkoa. Kuva: Rami Marjamäki
Metsän muokkaukselle loppu ja taimet keinomättääseen – Antti Vuorela kehitti uuden tavan uudistaa metsää
Nykyinen metsän uudistamismalli toimii hyvin, jos hoidot tehdään oikein ja ajallaan. Merkittävä osa hoidoista jää kuitenkin tekemättä.Siikainen
Tänne tulee Antti Vuorelan kehittämän metsän uudistamismenetelmän koeala. Hakutut puut samoin kuin hakkuutähteet viedään pois, mutta metsänpohjaa ei muokata. Kuva: Rami MarjamäkiMetsäpalveluyrittäjä Antti Vuorelan saappaat uppoavat polveen asti lumeen. Askeleita pitää ottaa harkiten, koska lumen alla olevat kuusitukit ja hakkuutähteet tekevät alustasta yllättävän.
Ajokoneen on määrä tulla minä hetkenä hyvänsä siirtämään tukit ja hakkuutähteet.
Kevätkesällä samalle palstalle Satakunnan Siikaisiin on määrä istuttaa uudet puuntaimet. Palstan maaperää ei muokata ennen istutusta, vaan Vuorela tekee tälle rinteiselle palstalle koealan, jolla hän toteuttaa kehittämäänsä uutta metsänuudistus- ja varhaiskasvatusmenetelmää.
Koeala tulee Vuorelan omille maille, ja sille istutetaan kuusta, mäntyä ja lehtikuusta.
Vuorela korostaa metsänhoidon alkukasvatuksen merkitystä. Hän painottaa, ettei arvostele nykyisiä toimijoita tai tapoja, vaan haluaa tuoda omalla ideallaan yhden vaihtoehdon lisää.
Vuorela on saanut menetelmälleen hyödyllisyysmallisuojan.
”Tässä ideassa luovuttaan nykyisenkaltaisesta metsänpohjan muokkauksesta. Taimet istutetaan ajomassamättäisiin tai jyrsimellä tehtyihin mättäisiin”; Vuorela avaa ideaansa.
Työlaitteella luodun kasvumättään pinnalle ruiskutetaan peite, joka on esimerkiksi puukuitua tai nollakuitua. Katteen tehtävänä on suojata taimia heinältä ja kilpailevilta lehtipuilta useiden vuosien ajan. Varsinainen kasvumätäs voisi olla esimerkiksi humusta.
Mallin keskeinen idea on luopua metsänpohjan muokkauksesta.
”Kivennäismaan muokkauksen muutos estää ylitiheän lehtipuukasvuston syntymisen ja heinäyksen tarve loppuu. Muokkauksesta luopumisella on todennäköisesti myönteinen vaikutus myös vesien laatuun.”
Ammatikseen Vuorela hoitaa asiakkaidensa metsiä. Hän kuvaa itseään pitkän linjan käytännön metsäihmiseksi, jonka lähestymiskulma metsänhoitoon on osin erilainen kuin tutkijaorganisaatioiden ihmisillä. Se pohjautuu työn kautta syntyneisiin havaintoihin ja metsän kehityksen seuraamiseen.
”On tärkeää, että myös urakoitsijoilta ja metsänomistajilta syntyy uusia kehitysmalleja. Olin kehitystyön alkuvaiheessa yhteydessä Metsäkeskukseen ja Luonnonvarakeskukseen, ja niistä sanottiin, ettei tällaista ole tutkittu.”
Vuorelan mukaan talousmetsien hoidossa tarvitaan kehitysloikkaa ja erityishuomiota alkukasvatuksen menetelmiin.
”Nykyinen malli toimii hyvin, jos hoidot tehdään oikein ja ajallaan. Merkittävä osa hoidoista jää kuitenkin tekemättä hyvästä valistuksesta ja Metka-tuesta huolimatta. Tämä johtaa siihen, että taimien hyväksi tehnyt alkupanostukset menetetään suurelta osin.”
Ideansa käytännön toteuttamiseksi Vuorela on työstänyt yhdessä työryhmänsä kanssa laitetta, joka tekee kasvumättäät uudistusalalle tai jyrsii maaperän taimelle. Vielä hänellä ei kuitenkaan ole näyttää prototyyppiä mätäskoneesta.
Kuormatraktorin tai teloilla liikkuvan kaivinkone-perävaunuyhdistelmän puomissa on mätäsmuotti, johon syötetään kasvumassaa noin kymmenen litraa yhtä mätästä varten. Muotilla massa painetaan tiukasti kunttaa vasten.
Muotin ja siten myös mättään halkaisija on noin 40 senttimetriä ja korkeus keskeltä noin 15 senttiä.
”Jos metsäpohja on kovin multavaa, käytetään laitteessa olevaa kartiojyrsintä ja muodostetaan sillä tarvittava kasvumassa mätäsmuottia varten. Myös tässä vaihtoehdossa kasvumätäs katetaan kuidulla.”
Taimet istutetaan pottiputkella tai peruskoneen mukana kulkevalla istutusyksiköllä.
Koneessa pitää lava tai säiliö, jolla metsään viedään mättääseen tarvittavaa kasvumassaa ja sen päälle tulevaa kuoriainetta. Kuormatilassa pitää olla kapasiteettia jonkin verran, jotta työkoneen aika ei hukkaannu massojen hakemiseen metsätien varrelta.
Millä kasvumassa ja kateaine sitten siirretään lavalta mättäitä tekevään kupuun? Vuorelan mukaan kehitystyössä ovat olleet esillä muun muassa letku tai putki ja mäntäpumppu, mutta lopullista ratkaisua kehitellään edelleen.
Istutettavassa metsässä kone kulkisi kapea hoitouraa ja tekisi mättäitä molemmin puolin puomin sallimissa rajoissa. Samoja uria voitaisiin hyödyntää koneellisessa taimikonhoidossa ja ensiharvennuksessa.
Ajatus kasvumassan viemisestä metsään tukee Vuorelan mukaan kiertoajattelua. Hakkuutähteiden mukana metsästä viedään pois tulevan kasvun kannalta tärkeitä ravinteita ja eloperäistä ainesta. Kasvumassa palauttaisi niitä takaisin.
Kasvumassa, kateaine ja niiden kuljettaminen lisäävät perustamisvaiheen kustannuksia. Vuorelan mukaan investointi tulisi takaisin korkojen kera myöhemmin, koska varhaisperkaus ja rehevillä paikoilla heinäys jäävät kokonaan pois.
”Ensimmäinen työvaihe taimikonhoito tulisi kymmenen vuoden iässä.”
Mitä enemmän olen miettinyt metsän uudistamista, sitä enemmän uskon alkuvaiheen sijoituksen merkitykseen.
Vuorelan mukaan tällä tavalla lehtipuita tulisi muutenkin vähemmän ja viiveellä, koska kunttaa ei rikota.
Omaan metsäänsä tulevan koealueen lisäksi Vuorela tavoittelee koealoja muihinkin metsiin kokemusten kartuttamiseksi. Hän on myös valmistautunut siihen, että hänen ideaansa haastetaan.
”Keskustelu on tärkeää. Se vie asioita eteenpäin. Mitä enemmän olen miettinyt metsän uudistamista, sitä enemmän uskon alkuvaiheen sijoituksen merkitykseen. ”
Pidemmällä sihdillä Vuorela toivoo pääsevänsä yhteistyöhön metsäsektorin ison tai isojen toimijoiden kanssa, jotta ne ottaisivat hänen ideoimansa menetelmän yhdeksi vaihtoehdoksi, kun ne tarjoavat metsänomistajille uudistuspalveluja. Menetelmä on herättänyt alustavaa kiinnostusta.
Antti Vuorela iloitsee metsänhoidon saavutuksista ja haluaa esitellä niitä mahdollisimman monelle. Täällä hän on järjestänyt vierailijaryhmille tietoiskuja metsänhoidosta. Kuva: Rami MarjamäkiMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
