Suhdannekäänne jätti hakkuuennätyksen historiaan

Luonnonvarakeskus ennustaa, että viimevuotinen hakkuuennätys ei ihan hetkeen rikkoudu. Kuva: Kimmo Haimi

Suhdanteiden heikkeneminen on vähentänyt metsäteollisuuden puunkäyttöä. Seuraava nousukausi ja teollisuuden investointisuunnitelmien toteutuminen nostavat puuntarpeen vastaavasti ennätystasolle.

Edellisen nousukauden huippu osui viime vuoteen. Silloin metsistä hakattiin ennätykselliset 78,2 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta.

Metsänomistajien kantorahatulotkin nousivat 2,3 miljardiin euroon.

Suhdanteen vaikuttavat edelleen suuresti metsäteollisuuden tuotantoon ja sitä kautta hakkuisiin. Trendi on kuitenkin, että puuta on korjattu metsistä aina vaan enemmän viime vuosina.

Vielä vuosikymmenen alussa hakkuut jäivät keskimäärin 60 miljoonaan kuutioon vuodessa. Viime vuosina ne ovat ylittäneet 70 miljoonan kuution rajan.

Luonnonvarakeskus Luke ennustaa, että viime vuoden korjuuennätys jää voimaan ainakin hetkeksi.

Tuolloin korjatusta puumäärästä 69 miljoonaa kuutiota päätyi teollisuuden käyttöön. Energiapuun osuus oli 9 miljoonaa kuutiota.

Tänä vuonna metsistä hakataan teollisuuden käyttöön noin 65,4 miljoonaa kuutiota puuta. Ensi vuonna alamäki jatkuu, mutta vähän loivempana.

Metsien kasvutiedot perustuvat Valtakunnan metsien inventointeihin. Tuoreimpien tietojen mukaan metsissä kasvaa 2,5 miljardia kuutiota puuta. Siitä mäntyä on puolet, kuusta 30 ja koivua ja muita lehtipuita viidennes.

Puuston vuotuinen kasvu on 107 miljoonaa kuutiometriä. Siitä kestävästi hakattavissa on runsaat 77 miljoonaa kuutiometriä tukki- ja kuitupuuta sekä lähes viisi miljoonaa kuutiometriä energiapuurunkoja vuodessa.

Aines- ja energiapuurunkojen yhteenlaskettu kestävä korjuumäärä on noin 82 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tämän lisäksi metsistämme voitaisiin kestävästi korjata energiapuuna latvuksia runsaat kuusi sekä kantoja ja juuria vajaat seitsemän miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Lyhyellä aikavälillä metsänhoidollisesti ja taloudellisesti perusteltavissa oleva suurin ainespuun hakkuumäärä on runsaat 105 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Sen lisäksi energiapuun korjuu voitaisiin nostaa lähes 24 miljoonaan kuutiometriin vuodessa.

Esitetyt hakkuumahdollisuuslaskelmat perustuvat tietoihin puuston määrästä, rakenteesta ja kasvusta

sekä oletukseen, että metsänhoitotoimenpiteet tehdään ajallaan.

Suurimman kestävän hakkumäärän laskelma osoittaa maksimitason, jolle hakkuut voivat nousta ilman että hakkuumahdollisuudet tulevaisuudessa pienenisivät.

Laskelmassa käytetty 4 prosentin laskentakorko johtaa taloudellisesti tehokkaaseen ja nykyistä voimakkaampaan metsien käsittelyyn.

Hakkuukertymän suuruus vaikuttaa puuvarannon kasvuun. Hakkuiden kiihtyessä noustessa puuvarannon kasvuvauhti on hidastunut.

Puuvarannon lisäys vuosina 2016–2018 oli keskimäärin 18 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Viime vuona se jäi runsaaseen 13 miljoonaan kuutioon.

Sama näkyy myös hiilen sidonnassa. Kun hakkuita lisätään, metsien hiilinielun kasvu hidastuu.

Ääritapauksissa, kuten metsätuhojen seurauksena metsät voivat muuttua jopa päästöiksi. Esimerkiksi Kanadassa niin on käynyt laajojen metsäpalojen takia.