Pienikin palsta on sijoitus
Paikalla sijainneesta pellosta on muistona lato. Kalle Vanhatalo ei ole vielä päättänyt, mikä sen tulevaisuus on. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoMERIKARVIA (MT)
Kalle Vanhatalo osti opiskeluaikojen kesätyötienesteillään viisi hehtaaria metsää. Hän suhtautuu pieneen palstaansa kuten mihin tahansa sijoitukseen.
”Heti kauppojen jälkeen oli pakko päästä metsään tekemään jotain. Kun hakattavaa ei ollut, raivasin ojanpientareita puhtaaksi ja tein omin voimin typpilannoitusta”, metsänhoitaja kertoo.
Tie on vierailuhetkellä auraamaton, mutta perillepääsy ei metsänomistajaa huoleta.
”Kyllä sen pitäisi ihan hyvässä kunnossa olla. Jouduin nimittäin tienhoitokunnan puheenjohtajaksi.”
Vanhatalo johdattaa vieraat tietä pitkin vanhalle ladolle. Entisen pellon reunassa sijaitseva lato mietityttää metsänomistajaa.
”Enpä oikein tiedä, mitä tälle tekisi. Purkamisesta tulisi kustannuksia, ja toisaalta olisi sääli jättää rakennus oman onnensa nojaan lahoamaan.”
Puolitoista hehtaaria Vanhatalon metsälöstä on kuuselle istutettua peltoa. Omistaja on ilahtunut metsityksen esimerkillisestä onnistumisesta ja puiden reippaasta kasvusta.
”Boorinpuutteesta ei ole täällä tietoakaan. Vuosikasvut ovat olleet seitsemääkymmentä senttiä.”
Vanhatalo työskentelee Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiossa. Metsälain uudistuminen mietityttää hyvän metsänhoidon suositusten tekemiseen osallistuvaa metsänhoitajaa.
”Uusi metsälaki mahdollistaisi esimerkiksi tämän palstan käsittelyn kerralla tai kahdessa erässä”, Vanhatalo vertaa.
Vanhatalo toistaa usein kuullun totuuden: puuhuollossa logistiikka ja pienet käsittelyalat ovat ongelma.
”Onhan se järjetöntä, että monen sadan tuhannen euron kone käy jossain pikaisesti kääntymässä ja suuntaa heti toisaalle.”
Taloudellinen näkökulma korostuu Vanhatalon puheissa usein. Hänelle ei olisi mikään ongelma luopua palstasta, jos joku tarjoaisi tarpeeksi.
”Aikoinaan oli rahaa säästössä eikä tiedossa ollut suuria hankintoja. Metsäopiskelijana ajattelin, että olisi hyvä omistaa vähän metsää. Taloudellinen sijoitus tämä kuitenkin oli.”
Vastaavasti hän on hieman katsellut ympäröiviä metsiä kiinnostuneena.
Tarjouksia hän ei ole tehnyt.
”Jos metsäammattilainen soittaa ja tiedustelee maakauppojen mahdollisuutta, herää kenties epäilys vilunkipelistä. Puolueeton arviointi tulee tarpeeseen.”
Isäntä myöntää, että metsänomistamisesta on muutakin kuin taloudellista iloa.
”Kyllähän maanomistuksessa on tietynlaista viehätystä. Metsä on konkreettista omaisuutta.”
Vanhatalo kertoo, että viime talven myrskyjen jälkeen jännitti tulla katsomaan jälkiä. Mies sai kuitenkin huokaista helpotuksesta, koska suurempia tuhoja ei ollut syntynyt.
”Olen jo nyt suunnitellut metsänhoitoa pitkälle tulevaisuuteen. Ajattelin esimerkiksi jättää erään vaikeasti saavutettavan nurkan iäkkäät männyt säästöpuiksi.”
Vanhatalo muistelee lämmöllä puuta kotitilansa metsässä, jonka ympärillä kiristyy polkupyörän rengas. Hänen isoisänsä on heittänyt sen siihen vuosikymmeniä sitten.
”Tykkään itsekin jättää metsään jonkin merkin käynnistäni. Nostan vaikkapa kiven kannon päälle.”
ANTTI HIRSAHO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
