”Vastuu metsänkäsittelyn tulevaisuudesta on konekuskien käsissä”
Jatkuva kasvatus kirvoitti kiivastempoisen ja värikkään keskustelun torstaina Metsäpäivillä Helsingissä.
Metlan viime vuonna julkaisemassa kyselyssä puolet vastanneista metsänomistajista ilmaisi kiinnostuksensa kokeilla metsissään jatkuvaa kasvatusta, jos uudistuva metsälaki sen sallii.
Eniten keskustelua herättivät metsäneuvonnan resurssit sekä koneyrittäjien käytännön vaikeudet poiminta- ja pienaukkohakkuiden toteuttamisessa.
”Metsänkäsittelyn tulevaisuus on konekuskien käsissä”, todettiin useassa puheenvuorossa.
Jouko Juurikkala yleisöstä pelkäsi, että jatkuvaan kasvatukseen tähtäävissä hakkuissa tehdään harsintahakkuita, sillä suomalaisilla ei ole kokemusta yläharvennuksista.
Metsälakiuudistusta esitellyt ylijohtaja Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriöstä kuitenkin vakuutti, että metsäammattilaiset osaavat asiansa ja Metsäkeskuksen valvonta toimii.
”Yrittäjien tietämys eri-ikäisrakenteeseen tähtäävistä hakkuista on vähäistä”, Metsäkonepalvelu Oy:n toimitusjohtaja Timo Tolppa totesi.
Metsänkäsittelymenetelmien muutokset vaativat koulutusta ja investointeja. Yrittäjien rahat ovat kuitenkin vähissä.
”Viikon koulutus metsäkoneenkuljettajalle tuntuu yrittäjän pussissa paljon.”
Koska poimintahakkuut olisi juuristovaurioiden välttämiseksi hyvä tehdä talvella, Tolppa pelkäsi koneyrittäjien töiden kausiluonteisuuden lisääntyvän entisestään.
”Joka paikkaan pitäisi mennä talvella, mutta yrittäjä tarvitsee töitä kesälläkin.”
Talven pimeydessä korjuu on jo nyt haastavaa, mutta poimintahakkuissa puut ovat järeitä ja jäljelle jäävä puusto pitäisi säilyä vahingoittumattomana.
”Motomiehen vihollinen kuusialikasvos pitäisi säilyttää, joten miten tehdään ennakkoraivaus?”
Vaikka hakattavan rungon koko on poimintahakkuissa suurempi kuin tavallisissa harvennushakkuissa, korjuukustannukset nousevat Tolpan mukaan ainakin 50 prosenttia.
”Tarinat kustannusten nousemisesta vain muutaman prosentin ovat toiveunta.”
Helsingin kaupungin rakennusvirastolla on runsaasti kokemusta metsien eri-ikäisrakenteesta. Koska metsälaki ei ole voimassa asemakaava-alueella eikä kaupungilla ole metsätaloudellisia tulostavoitteita, poimintahakkuita on tehty jo toistakymmentä vuotta.
Palaute kaupunkilaisilta on ollut myönteistä, metsänhoitaja Tiina Saukkonen rakennusvirastosta kertoi. Hakkuita vastustavat mielenosoitukset ovat hänen mukaansa historiaa ja osallistava suunnittelu tätä päivää.
Pasi Ruuska yleisöstä halusi tietää, muistaako Helsingin kaupunki korostaa, että heidän tapansa hoitaa metsiään ei ole yhtä kuin Suomen metsätalous.
”Saavatko ulkomaalaiset vieraat sekä poliittiset päättäjät sellaisen kuvan, että metsänhoidolla ei ole taloudellisia tavoitteita?”
Kysymys sai raikuvat aplodit.
Saukkonen vakuutti heidän kyllä korostavan, että muulle Suomelle tuottoisa metsätalous on tärkeää.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
