Tiukalle ajettujen koneyrittäjien talouskunto huolestuttaa konevalmistajaa: "Siellä tehdään työtä jaksamisen rajalla"

Hitsaaja Ari Lahnamaa hitsasi yhteen hakkuupään rungon osia syyskuussa Nisula Forestin tehtaalla Jämsässä. Yli puolet yhtiön tuotteista menee vientiin ympäri maailmaa. Kuva: Rami Marjamäki

Konevalmistaja Nisula Forestin kauppa lähti viime syksynä laukalle koronaseisahduksen jälkeen. "Liikevaihto kasvoi lähes 30 prosenttia vaikeasta alusta huolimatta", kertoo yhtiön myynti- ja markkinointijohtaja Kalle Mattsson.

Viime vuonna yhtiö päätti investoida 2,5 miljoonaa euroa Jämsän tehtaansa tilojen laajentamiseen.

Rakennustyöt alkoivat viime vuonna, ja laajennusosa otetaan käyttöön vielä vuoden loppuun mennessä. Nyt uusissa tiloissa on meneillään viimeistely ja kalustaminen.

"Pystymme tuplaamaan tuotannon lähivuosina. Saamme lisäkapasiteettia useaan eri osa-alueeseen. Uudet varastoautomaatit yhdessä uusien tilojen kanssa helpottavat materiaalivirtoja huomattavasti."

Laajennusosan rakentaminen on nyt viimeistelyä ja kalustusta vaille valmis. Jussi Vähäsalo ja Kalle Mattsson esittelevät uutta työstökonetta. Kuva: Rami Marjamäki

Suomalaisten koneyrittäjien talouskunto huolettaa Mattssonia. "Heidät on ajettu liian tiukalle."

Hänen mielestään koneyrittäjien työnantajien pitäisi kantaa isompaa vastuuta koneyrittäjien taloudellisesta pärjäämisestä.

"Siellä tehdään tällä hetkellä yrittäjien toimesta työtä jaksamisen rajalla. Alalle on saatava uusia toimijoita, kun isot ikäpolvet eläköityvät. Toki myös kustannusjahdin on oltava jatkossa rajumpaa. Kaikki lähtee kuljettajasta mutta koneellakin on iso merkitys."

Puunkorjuussa tulisi kunnioittaa säästettyjä euroja, eikä tuijottaa vaan motteja.

"Harvennuksilla ei isolla koneella saa pientä enempää motteja. Päätehakkuilla tilanne on toki eri. Meidän pitää oppia valitsemaan oikea kone oikeaan leimikkoon entistä paremmin", hän painottaa.

Kustannustehokas vaihtoehto voisi tulevaisuudessa olla niin sanottu yhdistelmäkone, jolla hoidetaan puut kannolta tienvarteen.

"Näitä tehtiin vielä 2000-luvun taitteessa Valmetin ja Pinomäen toimesta. Nyt tilanne olisi paljon suotuisampi yhdistelmäkoneille", Mattsson arvelee.

Laajennuksen jälkeen Nisula Forestilla on 1 500 neliömetriä lisätilaa vanhan 3 000 neliömetrin päälle. Kuva: Rami Marjamäki

Pienen yrityksen parhaat kilpailuvaltit ovat laatu ja erikoistuminen.

"Teemme hitsauksen, koneistuksen ja kokoonpanon kokonaan itse. Tuotteidemme kotimaisuusaste on myös korkea. Perinteistä konepajatyötä", Mattsson kuvailee.

"Pitää olla myös luovaa tuotekehitystä, että pärjää isoja vastaan."

Turpeen energiakäytön alasajo ja sitä seurannut energiapuun kysynnän kasvu ovat lisänneet Nisulan myyntiä.

Yhtiö on keskittynyt aines- ja energiapuun harvennuksiin. Harvennushakkuukoneiden lisäksi se valmistaa hakkuupäitä ja energiakouria.

"Suomessa on valtava määrä harvennusrästejä. Metsänomistajia tulisi kannustaa enemmän omatoimisiin ensiharvennuksiin", Mattsson esittää.

Vaikka kauppa on käynyt hyvin, on toimintaa samaan aikaan hidastanut komponenttipula. Se hankaloittaa myös tuotteiden hinnoittelua.

"En tällaista aikaa muista. Hintojen nousu on ollut hurjaa. Pakko tilanteen on hiljalleen helpottua", Mattsson toivoo.

Yli puolet Nisulan tuotteista menee vientiin. Kun messut ja matkaaminen pysähtyivät, piti kaikki toiminta siirtää Teamsiin.

"Uusien markkinoiden avaaminen on ollut korona-aikana haastavaa. Olemme kuitenkin onnistuneet myymään tuotteita hyvin muun muassa Thaimaahan, vaikka maahantuojaa ei ole vielä kasvokkain tavattu", Mattsson kertoo.

Kuukausi sitten Nisula Forest avasi uutena markkina-alueena Venäjän. Lähitulevaisuudessa yhtiö kartoittaa myös Kanadan ja Aasian markkinoita.

Yksi tämän hetken tärkeimmistä vientimaista on Brasilia. "Brasiliassa metsän kiertoaika on noin 20 vuotta ja ensiharvennus tehdään jo yhdeksän vuoden iässä", Mattsson kertoo.

Viime vuonna yhtiö sai kuitenkin Brasiliasta surullisia uutisia: maahantuojana toimineen yrityksen johtaja ja hyvä ystävä oli menehtynyt koronaan.

"Teemme hänen muistokseen 50 kappaleen numeroidun sarjan uudesta hakkuupäämallista."

Lue myös:

Puunkorjuussa kannattavuus vajonnut pakkaselle – metsäkoneyrittäjien ahdinko syvenee kustannusten laukatessa

Konevalmistaja: Metsänomistajia pitäisi kannustaa nykyistä enemmän hankintahakkuisiin – ”Maaseudulla on paljon osaavaa työvoimaa"

• Jämsäläinen hakkuupäitä, energiakouria ja harvennushakkuukoneita valmistava yritys.
• Perustettu vuonna 1978.
• Teki 1980- ja 1990-luvuilla metsäkoneurakointia sekä tuotteita yhdessä muun muassa Ponssen ja Partekin kanssa.
• Julkaisi ensimmäisen oman tuotteensa vuonna 2005.
• Viime vuoden liikevaihto 9,9 miljoonaa euroa.
• Noin 30 työntekijää.
• Vie tuotteitaan yli 30 maahan.