Kansliapäälliköiden raportissa toivomisen varaa – osa ratkaisuista jää keskustelun ulkopuolelle
MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakolan mielestä ministeriöiden yhteinen raportti sivuuttaa metsien käytön tarjoamat mahdollisuudet.
Suomalaista talousmetsää Kuva: Jaana KankaanpääMTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakolan mielestä metsänkäytön rooli on jäänyt vähäiseksi kansliapäälliköiden ”Valintojen Suomi” -raportin yhteydessä. Metsäjohtajan mukaan metsäsektorin tarjoamat ratkaisut jäivät keskustelun ulkopuolelle. Ympäristö ja luontoasiaa ei pitäisi tuoda esille pelkästään ongelmien kautta.
Raportissa tuodaan ilmi, kuinka Suomi ei ole saavuttamassa sitovia maankäyttösektorin velvoitteitaan, eikä hiilineutraalisuus tavoitteitaan. Mäki-Hakolan mukaan huomiotta jää se, että päämääriä ohjaava tietopohja muuttunut.
”Viime vuosina maankäyttösektorin hiilinieluihin liittyvä tutkimus on tarkentunut esimerkiksi maaperän hiilen ja päästöjen osalta. Kun lähtötilanne muuttuu, politiikan on pystyttävä muuttumaan mukana. Muuten vaarana on, että yritämme saavuttaa vanhoja tavoitteita keinoilla, jotka ovat sekä tehottomia ilmastolle että haitallisia yhteiskunnalle,” hän kuvailee.
Metsäjohtajan mukaan hakkuumäärät ohjailevat keskustelua liikaa. Mäki-Hakolan mielestä puun käyttöä tulisi lisätä, mikäli fossiilisista raaka-aineista halutaan irtautua. Metsien käyttöä ei siis tulisi rajoittaa, vaan niiden kasvua lisätä.
Mäki-Hakola olisikin toivonut raportilta enemmän konkreettisia neuvoja kasvun ja kilpailukyvyn parantamiseksi.
”Suomelle äärimmäisen tärkeä metsäsektori, metsäbiotalous, olisi hyvä olla siinä keskiössä,” Mäki-Hakola toteaa.
Hänen mukaansa ilmastokeskustelussa tulisikin puhua enemmän fossiilisten raaka-aineiden korvaamisesta.
”Puupohjaiset tuotteet korvaavat fossiilisia materiaaleja, kemikaaleja ja energiaa. Tämä vähentää päästöjä globaalisti ja luo samalla talouskasvua, vientiä ja työpaikkoja Suomeen,” Mäki-Hakola sanoo.
Mäki-Hakolan mielestä myös luontokadosta käytävä keskustelu kaipaisi uusia mittasuhteita. Metsissä on havaittavissa myös positiivisia kehityskulkuja.
”Lahopuun määrä on kasvanut, luonnonhoidon käytännöt kehittyneet ja suojelualueet laajentuneet,” hän luettelee.
Mäki-Hakola toivookin rajoitteiden sijaan kannustavia ratkaisuja. Hänen mukaansa päättäjät tarvitsevat nykyistä realistisemman kuvan alan mahdollisuuksista ja saavutuksista.
”Suomessa ei lähdetä tyhjästä. Käytössä on jo toimiva keinovalikoima: METSO-ohjelma, talousmetsien luonnonhoito, sertifiointi ja lainsäädäntö. Poliittinen pullonkaula ei ole keinojen puute, vaan rahoitus ja kohdentaminen. Siksi politiikan painopisteen tulisi olla kannustavissa ratkaisuissa, ei uusissa rajoituksissa,” hän summaa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
