Palaneen metsän voi myydä suojelualueeksi – "Nämähän on halutuimpia kohteita"

Useimmat metsäpalot eivät etene latvustoon ja ne sammutetaan varhaisessa vaiheessa. Pyhärannan noin 100 hehtaarin metsäpalo oli suomalaisittain harvinaisen laaja. Kuva: Pasi Leino

Pyhärannalla viime viikolla riehunut noin sadan hehtaarin metsäpalo on laajin moneen vuoteen Suomessa.

Ihmisten ja omaisuuden kannalta kyseessä on onnettomuus, mutta luonnon monimuotoisuuteen laaja metsäpalo Suomessa tuo myönteisen poikkeuksen. 1900-luvun alkupuolella metsää paloi toistuvasti yli kymmenen tuhatta hehtaaria vuodessa, nykyisin kuivanakaan vuonna ei ylitetä tuhatta hehtaaria.

Yksi vaihtoehto palaneen metsän omistajalle on tarjota sitä suojelualueeksi.

”Nämähän on halutuimpia Metso-kohteita”, sanoo tutkijayliopettaja Henrik Lindberg Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Metsiensuojeluohjelma Metson suojelukriteerien mukaan arvokkaimpia ovat varttuneet ja uudistuskypsät palaneet metsät, joissa on järeää palanutta puuta. Suojeluarvot ovat suuret silloinkin, kun palanut metsä sijaitsee etäällä olemassa olevista suojelualueista.

Lindbergin mukaan Pyhärannan metsäpalo on paloista riippuvaisille lajeille monessa mielessä merkittävä.

”Syntyy monenlaista palojälkeä, kun tuli nousee myös latvoihin. Siellä on eri intensiteetillä vaurioitunutta puuta ja maata. Ja sitten vielä se, että kyseessä on iso yhtenäinen alue.”

Viime vuosien metsäpaloista vain harva on noussut latvustoon asti.

Jos metsäpaloalue saa jäädä luonnontilaan, ensimmäiseksi tulevat hyönteiset. Harvinaisten, paloalueisiin erikoistuneiden hyönteisten kannalta otollinen aikaikkuna on lyhyt: Niitä esiintyy vain muutama vuosi palon jälkeen. Myöhemmin koittaa kuollutta puuta lahottavien sienten aika.

”On myös paljon kasveja, jotka ovat sopeutuneet paloihin. Siementen itämiskyky säilyy jopa vuosikymmeniä maassa.”

Useimmat paloalueilla viihtyvät kasvit eivät tosin ole riippuvaisia metsäpaloista, sillä ne pystyvät käyttämään hyödykseen myös hakkuuaukeita ja muita avoimia, paahteisia alueita.

Jos paloalueelle jäänyt puu on kuollutta, metsätaloudelle haitallisista tuhohyönteisistä ei tarvitse olla huolissaan. Riskit kasvavat, jos alueelle jää kituvaa, heikentynyttä puustoa.

Lindberg pitää Pyhärannan paloaluetta mielenkiintoisena, koska se sijaitsee Lounais-Suomessa. Aluetta pidetään monimuotoisuudeltaan heikentyneenä Itä-Suomeen verrattuna.

Tulevina vuosina nähdään, leviävätkö paloista riippuvaiset harvinaiset lajit tännekin vai onko sukupuuttovelka jo toteutunut.

Metso-ohjelman kautta voidaan suojella palaneita metsiä, vahvistaa luonnonsuojeluyksikön päällikkö Olli Mattila Varsinais-Suomen elykeskuksesta. Eurojakin suojeluun on käytössä, vaikka määrärahoja onkin kutistettu viime vuosina.

”Hyvät kohteet on kyllä pystytty Metsoon hankkimaan.”

Suojelukorvaus maksetaan puuston arvon mukaan, joten suuria summia palon pilaamasta metsästä ei kannata odottaa. Suurin osa paloalueen puustosta kelpaa kaupallisesti vain energiapuuksi.

Taloudellisena etuna suojelussa on uudistamiskustannusten välttäminen.

Jos yhteisymmärrys elykeskuksen ja metsänomistajan välisissä neuvotteluissa löytyy helposti, suojelualue voidaan perustaa jo puolen vuoden sisällä yhteydenotosta.

Metsänomistajalla on Metsossa pysyvään suojeluun kaksi vaihtoehtoa: Yksityisessä suojelualueessa maapohja jää metsänomistajan omaisuudeksi. Toinen vaihtoehto on, että valtio lunastaa myös maapohjan.

Jonkin verran määrärahoja on lisäksi määräaikaiseen suojeluun kemeran ympäristötuella. Ympäristötukea haetaan metsäkeskuksesta.

Edellytys määräaikaiselle suojelulle Metson runsaslahopuustoisena luontotyyppinä on, että alueella on runsaasti järeää kuollutta puuta, kasvupaikasta riippuen vähintään 10 kuutiometriä hehtaarilla. Kohteen pitää olla varttunut tai uudistuskypsä metsä, joten elävääkin puustoa on oltava.

Metsäkeskuksen metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Heli Roström kertoo, että runsaslahopuustoista kangasmetsää on suojeltu ympäristötukisopimuksilla enintään viisi hehtaaria metsätilaa kohti.

Määrärahojen niukkuuden vuoksi metsätalouden ympäristötukea käytetään ensisijaisesti runsaspuustoisiin metsälain 10-pykälän mukaisiin elinympäristöihin tai niihin rajautuviin Metson luontotyyppeihin.

Ympäristötukihakemuksen lomake löytyy metsäkeskuksen verkkosivuilta.