Metsien suojelun konkari: Viljelijöiden sijaan suojelua markkinoitava nuorille ja etämetsänomistajille

Kauko Koskensalon tilalla tuotantosuunta vaihtui lypsylehmistä lampaisiin 20 vuotta sitten. Kuva: Rami Marjamäki

Vapaaehtoisen Metso-suojelun kutistunut rahoitus harmittaa jämijärveläistä Kauko Koskensaloa. Hän on ollut mukana Metso-suojelussa jo lähes kymmenen vuotta ja vaalinut jo sitä ennenkin luontoarvoja omissa metsissään.

"Kaikkea luontoa pitää hyödyntää, mutta riistää ei saa", hän määrittelee metsätaloutensa ohjenuoran.

Hän toivoo, että suojelumahdollisuuksia koskevaa tiedostusta suunnattaisiin jatkossa nuorille, etämetsänomistajille ja uusille metsänomistajille.

"Maanviljelijäporukka on ajettu niin ahtaalle, että heidän on pakko ottaa metsästä se mitä sieltä saa."

Koskensalon tilalla harjoitetaan lammastaloutta. Metsässä isäntä viettää kuitenkin runsaasti aikaa, paitsi metsätöissä, myös metsästämässä, marjassa ja sienessä. Hänen mukaansa puun hinnalla on vissi yhteys metsien tilaan.

"Kuidusta metsänomistaja ei saa juuri mitään, joten ryteikköjä on."

Koskensalo toivoo, ettei vähiin käynyttä määräaikaista Metso-suojelua lopetettaisi. Pysyvä suojelu ei hänen mielestään ole aina paras vaihtoehto.

"Ikimetsästä häviää minun mielestäni joitain sellaisia arvoja, joita itse arvostan. Metsä on muutakin kuin puut."

Määräaikaisuudessa on myös se etu, etteivät päätökset sido seuraavan omistajasukupolven käsiä. Tämä oli Koskensalon tilallakin tärkeä peruste, kun Metso-suojelusopimusta aikanaan laadittiin.

SATA LUKIJAA: KAUKO KOSKENSALO

Nimi: Kauko Koskensalo

Asuinpaikka: Jämijärvi

Ikä: 59 vuotta

Millä ja missä luet MT:ta? Luen paperilehteä kotona.

Mitä teet lehdelle lukemisen jälkeen? Säilytän lehtiä jonkin aikaa, jotta voin näyttää niitä muillekin.

Parasta ja parannettavaa MT:ssa: Mielestäni viimeisin ulkoasumuutos oli heikennys. Koko on hyvä, se on viimeisiä isoja lehtiä. On hyvä, että lehdessä käsitellään erilaisia asioita kuin muissa medioissa.