Metsäteollisuus haluaa nostaa tukin latvaläpimitan minimirajaa
Kuva: Viestilehtien arkistoMIKKO TIIROLA
Metsäteollisuus haluaa kiristää tukin mittavaatimuksia ja mittaustapaa. Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo esittää maanantain Kaleva-lehteen laatimassaan artikkelissa, että havusahatukkien minimilatvaläpimitta nostettaisiin nykyisestä 15 senttimetristä 18 senttimetriin.
Sahatukkien nykyisessä mittaustavassa Salo näkee ”räikeän epäkohdan”, joka tulee korjata. Mallia pitäisi ottaa Ruotsista, missä tukit mitataan kuoren alta. Suomessa mittaus tehdään kuoren päältä. Kuoren osuus on havutukeissa 13–14 prosenttia tilavuudesta.
Salo perustelee vaatimusten kiristämistä sahatavaratuotannon käyttösuhteen parantamisella ja investointien painottumisella kuitupuuhun.
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola hämmästelee Metsäteollisuus ry:n yhtäkkistä esiintymistä sahojen pelastajana.
Nopeimmin Salon edustamat suuret metsäyhtiöt voisivat Tiirolan mukaan vaikuttaa sahojen kannattavuuteen maksamalla sahojen puunhankinnassa mukana tulevalle kuitupuulle ja sahauksessa syntyvälle hakkeelle niiden käyttöarvon mukaisen hinnan.
Tiirola viittaa tänä syksynä Helsingin käräjäoikeudessa kartellioikeudenkäynnissä kuultuihin todistajalausuntoihin, joiden mukaan metsäyhtiöt olivat valmiit nostamaan tukin hintaa pitääkseen kuitupuun hinnan alhaalla.
Todistajat ovat kertoneet metsäyhtiöiden hinnoittelustrategiasta oikeudenkäynnissä, jossa Metsähallitus vaatii Metsä Groupilta, Stora Ensolta ja UPM:ltä 160 miljoonan euron vahingonkorvausta yhtiöiden muodostaman kartellin aiheuttamasta puukauppatulojen menetyksestä vuosina 1997–2004.
Tiirola ihmettelee myös metsäteollisuuden etujärjestön halua puuttua puumarkkinoiden toimintaan.
”Eikö kartellikäräjistä ole otettu mitään oppia, kun firmat laittavat renkinsä ohjailemaan markkinoita ja puunhinnan muodostusta lehtikirjoituksella Pohjois-Suomen valtalehdessä”, Tiirola kysyy.
Hän arvelee, että kilpailuviranomaiset seuraavat tilannetta mielenkiinnolla.
”On kyllä ihme, jos Siltasaarenkadulla ei näihin mitenkään reagoida”, hän viittaa Helsingin Hakaniemessä Siltasaarenkadulla sijaitsevaan Kilpailu- ja kuluttajavirastoon.
Tukkien minimilatvaläpimitan kiristyksestä on kuultu ostajien esityksiä viime aikoina eri puolilla Suomea.
Metsähallituksen metsätalouden johtaja Jussi Kumpula sanoo, että myös Metsähallitus on neuvotteluissaan törmännyt kyseiseen vaatimukseen.
Metsähallitus neuvottelee puukaupan laadusta ja hinnasta jokaisen asiakkaansa kanssa erikseen kahdenkeskisissä neuvotteluissa.
Minimilatvaläpimitan nostolle 15 senttimetristä 18 senttimetriin Kumpula ei näe tarvetta.
”Jos puu menisi 18 senttimetriin asti kuiduttavaan teollisuuteen, se olisi kyllä hyvän raaka-aineen tuhlausta”, hän sanoo.
Metsäteollisuuden perusteluja Kumpula pitää hätävarjelun liioitteluna, sillä harvennuspuuta riittää varmasti.
Tukin mittaus kuoren päältä on hänen mielestään hyvä suomalainen mittaustapa.
”Puussa on kuori, eikä kuoretonta puuta täällä kasva. Kuoren osuus tiedetään hyvin ja se on ollut kautta aikain mukana hinnoittelussa.”
Salon esittämien kiristysten vaikutus olisi metsänomistajan puukauppatiliin melkoinen.
Tuhannen kuutiometrin mäntyleimikossa latvaläpimitan minimirajan nosto 15 senttimetristä 18 senttimetriin leikkaisi puukauppatuloa noin 44 500 eurosta 41 300 euroon, laskee MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen.
Jos tukit mitattaisiin sen lisäksi vielä kuoren alta, tulojen menetys olisi yli 8 300 euroa eli lähes viidennes nykyisestä.
Juha Kaihlanen
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
