Hirvikoirien sitkeys punnittiin MTK:n kisassa
NASTOLA (MT)
Neljän miehen ryhmä seisoskelee rauhassa metsätien varrella. Koiran ääntä ei kuulu, mutta puhelimen näytöltä ilmenee, että Jämtlannin pystykorva ”Kassu” eli Karhunkaatajan Casanova haukkuu hirveä reilun kilometrin päässä, tutkan näytön mukaan 46 kertaa minuutissa.
Koira ampaisi lähes suoraan autosta hirven perään tuntia aikaisemmin, kertoo sen omistaja, nastolalainen Urpo Tuominen.
Jos koira pärjää hyvin näissä kisoissa, se saa käyttövalion arvon, mikä kertoo hyvästä perimästä ja koulutuksesta.
Tuominen ja Casanova olivat yksi yhteensä 18 MTK:n hirvihaukkukisojen osallistujaparista.
Maantieteellisesti haukkukisa on laaja tapahtuma, sillä kukin koira tarvitsee noin 2 500 hehtaarin alueen. Etäisimpien maastojen väli on yli 100 kilometriä.
Haukkukokeiden ja kilpailuiden tarkoitus on viedä metsästyskoirien jalostusta eteenpäin, kertoo kisojen ylituomari Ilpo Suoknuuti.
Koiran käyttäytymistä hirvimetsällä arvostellaan 10 eri mittarilla.
Tiivistetysti sanottuna hyvä hirvikoira löytää hirven nopeasti ja saa sen pysymään paikallaan, haukkuu tiheään ja voimakkaasti, jaksaa pitkän päivän metsässä mutta tottelee omistajaansa.
Lopuksi arvostellaan sitä, kuinka kuuliaisesti koira suvaitsee tulla pois maastosta.
”Aika paljon voi nuoren koiran koulutuksella vaikuttaa, mutta luupäitä löytyy silti aina.”
Suoknuutin mukaan koirat ovat kehittyneet huimasti viime vuosikymmeninä.
Merkittävin saavutus on ollut eri koirarotujen vieminen samaan suuntaan sekä koirien sitkistyminen. Sitkeä koira ei väsähdä pitkänkään metsästyspäivän aikana.
Entä missä asiassa jalostusta pitäisi viedä vielä eteenpäin?
”Se on se metsästysinto, että saisi koiran syttymään touhuun.”
Kaikki metsästäjät eivät vie koiriaan kokeisiin, mutta kasvattajat toivovat näin käyvän edes kerran, jotta saadaan vertailukelpoista tietoa koiran ominaisuuksista.
”Kuulopuheita ei kuitenkaan uskota missään.”
MTK-haukkujen perinne sai alkunsa torniolaisen Martti Juntin aloitteesta seitsemän vuotta sitten. Ensi vuonna kisataan Outokummussa Pohjois-Karjalassa. Silloin mahdollinen osallistujakunta laajenee, sillä monista metsänomistajista tulee MTK:n jäseniä metsänhoitoyhdistysten kautta.
Sponsoreita kisoihin saatiin kiitettävän hyvin huonosta taloustilanteesta huolimatta, kertoo MTK-Nastolan puheenjohtaja Merja Suppi. Voittaja saa palkinnoksi hirvikiväärin, toinen palkinto on tutkapanta.
Haukkukisat käydään maanomistajien suopeuden varassa. Lisäksi tarvitaan paljon vapaaehtoistyötä järjestelyissä ja tuomaroinnissa.
Suoknuutin mukaan vapaaehtoisia on löytynyt tarpeeksi arkipäivästä huolimatta. Moni siirtää kesälomaa syksyyn, jos se vain on mahdollista.
Jalostushyödyn ohella metsästyskoiraharrastus on hauskaa ja sosiaalista, se yhdistää ihmisiä kautta maan.
”Aina kun nähdään jossain, alkaa juttu kulkea. Koiriin se yleensä kääntyy jossain vaiheessa.”
Kisan kärkikolmikko oli seuraava:
1. Karhunkaatajan Casanova, omistaja Urpo Tuominen, 90pistettä.
2. Kelmi, omistaja Mika Pihlaja, 89,5 pistettä.
3. Hifki, omistaja Thomas Nyqvist, 88,5pistettä.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
