Metsitys mielessä? Suunnittelu kannattaa tehdä maltilla sulan maan aikaan
Metsitystukea voi hakea maaliskuun alusta alkaen joutoalueiden metsittämiseen. Kokonaan pusikoituneet alueet eivät ole tukikelpoisia, sillä ne katsotaan metsämaaksi.
Metsitettäväksi soveltuvia joutoalueita on Suomessa noin 120 000 hehtaaria. Kuva: Johannes TervoMetsitystukea voi hakea metsäkeskuksesta maaliskuun alusta alkaen.
Tukea myönnetään yksityisille maanomistajille joutoalueiden, kuten viljelyn ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja turvetuotannosta vapautuneiden suonpohjien, metsittämiseen.
Metsitystukea ei saa viljelykäytössä oleville pelloille. Tuen ehtona on, että ala ei ole saanut maatalouden tukia vuoden 2019 jälkeen.
Metsäkeskuksen Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hankkeen projektipäällikkö Mira Isoniemi muistuttaa, että kauttaaltaan pusikoituneet alueet katsotaan metsämaaksi. Ne eivät siis ole tukikelpoisia.
Metsityksen suunnitteluun kannattaa varata kunnolla aikaa. Parhaiten suunnittelu onnistuu sulan maan aikaan.
”Tukihakemusten hyväksymiskäsittelykin voi edellyttää maastossa käyntiä, jolloin metsittämistä ei ehkä ennätä aloittaa tänä keväänä”, Isoniemi sanoo.
Metsäkeskus tiedottaa helmikuun aikana tarkemmin tukihakujen avautumisesta. Tukeen liittyviä toimenpiteitä ei saa aloittaa ennen tukipäätöksen tekemistä.
Metsitystukea maksetaan 1 000–2 000 euroa hehtaarilta kohteen mukaan.
Tuki muodostuu kiinteästä kustannuskorvauksesta ja hoitopalkkiosta.
Entisillä maatalousmailla korvaus on joko 1 500 euroa tai 2 000 euroa hehtaarilta metsitettävän alueen maalajista riippuen.
Korvaukseen saa korostuksen, jos metsityksessä käyttää jaloa lehtipuuta tai tervaleppää edistämään monimuotoisuutta kivennäismaapohjaisilla kohteilla.
Entisillä turvetuotantoalueilla metsityskorvaus on joko 1 000 tai 1 500 euroa hehtaarilla metsitysmenetelmästä riippuen.
Metsityskorvauksen lisäksi maksetaan 900 euron hoitopalkkio hehtaaria kohti kahdessa erässä.
Aktiivisessa ruoantuotannossa olevia alueita ei ole tarkoitus metsittää. Tukea ei saa myöskään maiseman tai luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden avoimien alueiden metsitykseen.
Metsitettäväksi soveltuvia joutoalueita on Suomessa noin 120 000 hehtaaria.
Erityisesti turvepohjaisten alueiden metsittämisen ilmastohyödyt ovat merkittävät. Onnistuminen edellyttää kuitenkin usein tuhkalannoitusta.
Turvemaapohjaisilla entisillä maatalousmailla metsittäminen on usein haastavaa. Siksi kasvupaikalle sopivan puulajin valinta on tärkeää.
Mahdollisten kasvutappioita aiheuttavien ravinnepuutosten lisäksi metsittämisen haasteita voivat olla liika märkyys, pintakasvillisuuden kilpailu sekä eläintuhot, Isoniemi listaa.
”Pintakasvillisuuden torjunta on syytä varautua tekemään 2–3 kertaa parin ensimmäisen vuoden aikana.”
Metsitystukea koskeva laki astui voimaan vuoden alussa ja on voimassa vuoden 2023 loppuun.
Lue myös:
Metsityksestä tuli bisnestä Suomessakin – 4H-liitto metsittää entisiä turvetuotantoalueita
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
