Metsitystuen haku avautuu maaliskuussa, sopivia kohteita ovat peltoheitot ja turvetuotannosta vapautuneet suopohjat

Metsityskorvauksen suuruudeksi on kaavailtu 1000-2000 euroa hehtaarille, minkä lisäksi metsitettävästä alueesta maksetaan hoitopalkkio. Kuva: Johannes Tervo

Hiilen sidonnan lisäämiseen tähtäävä määräaikainen metsitystuki astuu voimaan ensi vuoden alusta. Tukea voi hakea metsäkeskuksesta maaliskuun alusta alkaen.

Metsitystukea myönnetään yksityisille maanomistajille joutoalueiden, kuten viljelyn ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja turvetuotannosta vapautuneiden suonpohjien metsittämiseen. Siihen sopivia alueita on arviolta 120 000 hehtaaria. 

Erityisesti turvepohjaisten alueiden metsittämisen ilmastohyödyt ovat merkittävät.

”Metsitystukilaki on yksi toimenpiteistä, joilla toteutamme hallitusohjelman mukaisia maankäyttösektorin ilmastotoimia. Hiilensidonnan ytimessä on kaikki kasvava, ja tuki kannustaa maanomistajia istuttamaan joutoalueista uutta metsää”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.).

Aktiivisessa ruoantuotannossa olevia alueita ei ole tarkoitus metsittää. Tukea ei saa myöskään maiseman tai luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden avoimien alueiden metsitykseen. Tukihakuun liittyen metsäkeskus pyytää elykeskukselta lausunnon luonnon monimuotoisuuteen, maisemaan, vesitalouteen ja kaavarajoitteisiin liittyvistä seikoista.

Laissa edellytetään myös, että metsitettyä aluetta tulee hoitaa ja säilyttää metsämaana vähintään kymmenen vuoden ajan.

Tuki muodostuu metsityskorvauksesta sekä hoitopalkkiosta, jotka perustuvat keskimääräisiin laskennallisiin kustannuksiin hehtaaria kohden. Tuen määrästä ja muista tarkemmista ehdoista säädetään valtioneuvoston asetuksella, joka annetaan vuodenvaihteen jälkeen.

Metsityskorvaus olisi asetusluonnoksen mukaan entisillä maatalousmailla 1500–2000 euroa hehtaarilta ja entisillä turvetuotantoalueilla 1000–1500 euroa hehtaarilta.

Tämän lisäksi maksettaisiin hoitopalkkio kahdessa erässä, yhteensä 900 euroa hehtaarilta. Monimuotoisuuden edistämiseksi metsityskorvauksen saisi tietyillä kohteilla korotettuna, jos metsityksessä käytetään jaloa lehtipuuta tai tervaleppää.

Tukeen liittyviä toimenpiteitä ei saa aloittaa ennen tukipäätöksen tekemistä.

Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen saavuttaminen vaatii fossiilisten päästöjen vähentämisen ohella myös maankäyttösektorin päästöjen vähentämistä sekä hiilinielujen ja -varastojen ylläpitämistä ja vahvistamista.