Uudessa yhteismetsässä hoitotoimenpiteet tehdään pehmein ottein – "Pitkäjänteisyys on metsien hoidossa viisautta"

Petri Luukkonen perusti keväällä luontoarvoihin keskittyvän yhteismetsän kotiseudulleen Suomus­salmelle. Suomenpystykorva Piki kulkee usein metsällä mukana Luukkosen asuin­kaupungissa Oulussa. Kuva: Pekka Fali

Metsänomistaja Petri Luukkonen havahtui viime vuoden syksyllä ajatukseen: Miten hän saisi vuonna 1996 perimästään metsätilasta enemmän irti? Voisiko myös kotipaikkakunta Suomussalmi hyötyä siitä jotenkin?

Ajatus laajasta, luontoarvoja korostavasta yhteismetsästä alkoi kyteä. Nyt, vuotta myöhemmin Luukkonen luotsaa Suomen Hiilinielu -nimistä yhteismetsää. Perustamiseen hän kertoo saaneensa kullanarvoista apua metsäkeskukselta.

Yhteismetsän kantavana teemana on kohtuullisuus. Se ei pyri maksimoimaan voittoja, vaan keskittyy muun muassa luonnon monimuotoisuuteen, luontoarvoihin, virkistyskäyttöön ja maisemaan.

”Totaalisuojeluun emme kuitenkaan pyri. Harjoitamme metsätaloutta vaan pehmeämmällä otteella.”

Kesän ensimmäisellä liittymiskierroksella yhteismetsään liittyi neljä tilaa: kolme Kainuusta Suomussalmelta ja yksi Pohjois-Pohjanmaalta Taivalkoskelta. Taivalkoskella sijaitsevan yhteismetsän tilan omistaa kunnan entinen kunnanjohtaja Jukka Mikkonen vaimonsa Lean kanssa.

Toista liittymiskierrosta suunnitellaan ensi vuodeksi. Tällöin ajatuksena olisi auttaa erityisesti kuolinpesiä liittymään yhteismetsään, Luukkonen kertoo.

”Kuolinpesien hallinnoiminen on usein vaivalloista. Metsät voivat riukuuntua, jos kukaan ei niistä huolehdi. Myös ensiharvennukset saattavat jäädä rästiin.”

Yhteismetsää on määrä hoitaa jatkuvan kasvatuksen menetelmin: poiminta- ja pienaukkohakkuilla. Ojituksia ei tehdä.

Suunnitelmissa on myös tehdä yhteistyötä 4H:n taimiteko-ohjelman kanssa. Luukkonen aikoo tehdä myös itse ainakin taimikonraivausta ja nuoren metsän hoitoa.

”Olen tehnyt metsänhoitotöitä pienestä pitäen. Jo silloin päätehakkuut mietityttivät. Toki hakkuuaukot avaavat maisemia, ja on hienoa, kun tehdyn työn jälki näkyy hoidetussa metsässä”, Luukkonen puntaroi.

Kimmoke luontoarvoja korostavaan yhteismetsään lähti Luukkosen omista luonto- ja metsästysharrastuksista.

”Tämä on minun tapani hoitaa metsää ja haluan tarjota mahdollisuuden myös muille samoin ajatteleville.”

Luukkonen korostaa, että hän on itsekin keskittynyt aiemmin metsätilallaan tuottojen maksimoimiseen.

Yhteismetsän tuottotavoitteeksi on asetettu vain yksi prosentti. Toistaiseksi yhteismetsästä saa vain metsätaloustuloa.

Tulevaisuudessa tuloja voisi kertyä myös mahdollisesta hiilinielukaupasta sekä matkailusta. Luukkosen metsätilalla on jo aiemmin ollut muutama vuokramökki ja metsästysmatkailua.

”Metsiä ei pitäisi hoitaa lyhytnäköisesti tuottoja repien. Metsään kuuluu kohtuullisuuden arvo. Pitkäjänteisyys on metsien hoidossa viisautta.”

Suomen metsäkeskustelu on Luukkosen mielestä kärjistynyt väittelyyn siitä, kuka on milloinkin oikeassa.

”Kaikki voivat olla oikeassa omista lähtökohdistaan tarkasteltuna. Kukin saa hoitaa metsiään haluamallaan tavalla”, hän korostaa.

Yhteismetsän tilat ovat mäntyvaltaisia, seassa on kuusta ja lehtipuuta. Eri-ikäisrakenteisia kuvioita on jonkin verran jo valmiiksi.

Luukkosen lempimetsä on valoisa sekametsä. ”Yksipuolisuus on riski, kun ilmasto muuttuu ja tuholaiset lisääntyvät. Uskon, että sekametsä on tervein.”

Yhteismetsiin voi liittyä sijoittamalla, ostamalla yhteismetsäosuuksia tai liittämällä oman metsätilansa.

Monet yhteismetsät ovat sukujen omistuksessa. Luukkosen perustama yhteismetsä on kaikille avoin.

Alussa tavoitteena on keskittää sijoitusvaroja metsäkokonaisuuksien muodostamiseen.

Uudessa yhteismetsässä on uniikkia Luukkosen mukaan se, että mukaan pääsee jo 250 eurolla.

”Haluan tarjota yrityksille ja kansalaisille matalan kynnyksen mahdollisuuden metsäomaisuuden hankkimiseen. Yleensä minimisummat ovat tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia.”

Yhteismetsät ovat myös hyvä väylä päästä mukaan laajemmille metsästysmaille.

”Kaikilla yhteismetsämme osakkailla on jahtioikeus. Sen saa itselleen yhdellä yhteismetsäosuudella, jonka arvo on noin 2 900 euroa.”

Luukkonen käy itse sekä hirvi- että lintujahdissa. Mukana kulkee kaksivuotias suomenpystykorva Piki.

Yhteismetsä kuuluu sekä PEFC- että FSC-sertifikaatin piiriin. Lisäksi Luukkonen on ehdottanut yhteismetsässä sijaitsevaa suota Suomen Luonnonsuojeluliiton hiilipörssin kohteeksi. Hiilipörssissä kerätyillä varoilla ennallistetaan soita.

”Siihen tehtiin aikanaan valtavat ojat. Hyvä hillasuo meni pilalle. Vierestä kuivui myös hamppuhete, jossa aikoinaan liotettiin hamppuja.”