Hallituksessa muhii vielä ennen vaaleja iso riita biodiversiteettistrategiasta – "Komission asettaman vyön lisäksi vielä omat henkselit"

EU:n maa- ja vesialueesta pitäisi asettaa 30 prosenttia suojelun piiriin. Alasta 10 prosenttia olisi tiukasti suojeltua. Kuva: Carolina Husu, Sanne Katainen, Arto Komulainen, Markku Vuorikari, kuvankäsittely: Aatu Jaakkola

Hallituksessa muhii vielä ennen eduskuntavaaleja MT:n tietojen mukaan iso riita luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tähtäävästä kansallisesta biodiversiteettistrategiasta.

Taustalla on EU biodiversiteettistrategia, josta ympäristöministeriössä on laadittu esitys Suomen kansalliseksi strategiaksi.

EU:n maa- ja vesialueesta pitäisi asettaa 30 prosenttia suojelun piiriin. Alasta 10 prosenttia olisi tiukasti suojeltua.

Ympäristöministeriön esityksessä Suomen kansalliseksi luonnon monimuotoisuusstrategiaksi esitetään muun muassa, että kaikki vanhat metsät ja luonnon metsät pitää suojella omistusmuodosta riippumatta.

Suojeltuja alueita lisättäisiin Suomessa 630 000 hehtaaria, joista 100 000 hehtaaria olisi yksityismailla ja runsaat puoli miljoonaa hehtaaria valtion mailla.

Hallituspuolueista keskusta ja RKP eivät tiettävästi hyväksy biodiversiteettistrategiaa ympäristöministeriössä valmistellussa muodossa. Mahdollisena pidetään kuitenkin, että hallitus vie esitystä eteenpäin erimielisyyksistä huolimatta.

Lausuntokierros ympäristöministeriön esityksestä on päättynyt.

Maa- ja metsätaloustuottajien MTK:n lausunnossa keskeiset huolenaiheet liittyvät tiukasti asetettuihin prosentuaalisiin suojelutavoitteisiin ja tavoitteiden muotoiluun.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan Mikko Tiirolan mukaan biodiversiteettistrategian tavoitteet luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta ovat kannatettavia, mutta ympäristöministeriön esittämä strategiapaperi on täysin kohtuuton.

"Ympäristöministeriön esityksessä on kysymys tyypillisesti siitä, että suomalainen hallinto haluaa laittaa komission asettaman vyön lisäksi vielä omat henkselit, jotka ovat Suomen kansantalouden ja metsäsektorin näkökulmasta aivan kohtuuttomia kustannuksiltaan ja loukkaavat myös yksityistä omaisuuden suojaa", Tiirola arvostelee.

"Me olemme sitä mieltä, että EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteet 10 prosentin tiukasta suojelusta maa- ja vesialueiden osalta ja 30 prosentin löyhemmästä suojelusta pystytään täyttämään ilman tällaisia hehtaarikirjauksia, kun tulkitaan asioita kansallisesti fiksusti ja keskitetään biodiversiteetin turvaamista kohdemaisiin ja esimerkiksi talousmetsien luonnonhoitokysymyksiin", Tiirola esittää.

WWF:n mielestä olisi ehdottoman tärkeää, että hallitus saisi strategiasta vielä aikaan periaatepäätöksen.

”Luontokadolla ei ole aikaa odottaa seuraavaa hallitusta. Kansallinen biodiversiteettistrategia konkreettisine tavoitteineen tulee hyväksyä nykyisen hallituksen toimesta. Seuraava hallitus on sitten vastuussa toimeenpanosta ja sen tehokkuudesta”, WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen sanoo.

Nyt käsittelyssä oleva kansallinen biodiversiteettistrategia on hänen mukaansa aiempaa merkityksellisempi, sillä erona aiempaan on, että Suomi on sekä EU:n biodiversiteettistrategiassa että YK:n luontosopimuksessa sitoutunut suojelemaan 30 prosenttia maa-, meri- ja sisävesialueistaan.

"Vuosi 2030 häämöttää jo seitsemän vuoden päässä, joten tarvittavia toimia on tehtävä viipymättä. Periaatepäätös antaisi hyvän pohjan tulevalle hallitukselle luontokadon vastaiseen työhön”, Luukkonen sanoo.

Juttua täsmennetty suojeluprosenttien osalta 2.3.2030 klo 11.48.

Lisätty WWF:n Jari Luukkosen kommentit 2.3.2023 klo 13.40.