Hirvitornien tärvely eläinten suojelun nimissä on järjetön teko
Mitä mahtaisi tapahtua, jos hirviä ei lainkaan metsästettäisi? Tätä pohdiskelee MT:n erätoimittaja kolumnissaan.
Kymmenittäin hirvitorneja on rikottu tai kaadettu eri puolilla Suomea tänä vuonna. Kuva: Sanne KatainenHirvitorni on metsästyksessä käytettävä korkea torni, jonka avulla pyritään luomaan metsästäjälle parempaa näkyvyyttä peitteiseen maastoon. Usein torni on sijoitettu hakkuu- tai peltoaukean reunalle.
Varsinkin hirvenmetsästyksessä tornien tehtävä on ennen kaikkea parantaa sekä metsästäjien että muiden luonnossa liikkuvien turvallisuutta eri tavoin. Tornista ammuttu luoti kulkee aina turvallisesti kohti maata.
Näitä metsästäjien käyttämiä hirvitorneja on jo useampana vuonna vahingoitettu eri puolilla Suomea. Osa torneista on sahattu kokonaan nurin, osassa on tehty vielä pirullisempaa ilkivaltaa.
Hirvitorniin johtavia askelmia on esimerkiksi sahattu puolittain poikki, jolloin ne hajoavat torniin kiipeävän alta. Tihutöitä on tehty selvästi sillä ajatuksella, että metsästäjiä on haluttu tieten tahtoen vahingoittaa.
Kenties näin on haluttu estää syksyn jahtia, vaikka siihen tihutyöt tuskin johtavat.
Järki ei ole tässä paljon tornien tuhoajien päätä muutoinkaan pakottanut. Jos hirvitornista tippuu alas, voi alas mätkähtävä henkilö loukkaantua vakavasti.
MT kertoi aiemmin miehestä, joka hirvitornista vahingossa pudottuaan oli halvaantunut vyötäröstä alaspäin.
Tiettävästi ilkivalta ei ole aiheuttanut vielä pahempia vammoja, mutta siitä huolimatta tihutöiden tekijät eivät saa lainkaan sympatiaa ainakaan minulta. En tiedä, mitä näiden järjen jättiläisten päässä on muutenkaan liikkunut.
Ehkä he kokevat, että heillä on oikeus vahingoittaa metsästäjiä, jotka ampuvat hirviä?
Sitä ei käy kiistämän, että hirvi on komea metsän kruunupäinen kuningas, mutta metsästyksellä on kuitenkin oma paikkansa yhteiskunnassa. Jos riistaeläinkantoja ei säädeltäisi, yhteiskunta ajautuisi jo muutaman ensimmäisen vuoden aikana ongelmiin.
Ensimmäisenä hirvieläinkannan räjähdysmäinen kasvu näkyisi tieliikenteessä, mutta vähitellen myös maa- ja metsätaloudessa. Hirvi syö päivässä kymmeniä kiloja ravintoa, joten vahingot olisivat sen mukaisia.
Yhteiskunnan sietokyky hirviä kohtaan ylittyisi todennäköisesti parissa vuodessa.
Hirvien ohella susikanta kasvaisi entistä nopeammin, koska ravintoa olisi enemmän tarjolla. Kanta voisi helposti ainakin triplaantua. Jonkinlainen tasapaino löytyisi varmasti ennen pitkää, mutta melkoista kaaosta olisi ihmisten elämä ennen sitä.
Miettikääpä sitä ennen kuin tuhoatte hirvitorneja.
Kolumnin kirjoittaja on MT:n toimittaja.Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
